Merkityksellisyydestä / Of prominence

Ilmoitus lauantain 17.3.2012 Aamulehdessä

johti siihen että lauantai vietettiin kaupungilla. Jos aikoo käydä näyttelyssä, ei kai sillä ole väliä vaikka meneekin vasta toiseksi viimeisenä päivänä :)

Lähinnä oli tarkoitus käydä opastetulla kierroksella, mutta tapasimme sitten myös Lady Ostapeckin. Opastettu kierros oli loppumaisillaan, kun Lady Ostapeck saapui näyttelytilaan ja hän kätteli meidät ensimmäisenä, koska satuimme seisomaan oven suussa. Tutustuimme kierroksen jälkeen vielä lisää Ladyn Tyyli -näyttelyyn. Itse näyttelyyn olisin kaivannut enemmän molempia, sekä potretteja että pukuja. Lisäksi valokuvista olisi ollut mukava saada tietää jotain lisää, milloin ne on kuvattu ja ketä kuvissa on. Ehkä kuitenkin tähän tyyliin kuuluu arvoituksellisuus. Vapriikin museokaupassa näyttelykirja oli tarjouksessa ja ostin sen koska siinä sekä valokuvat että puvut olivat paremmin esillä. Vapriikin kellarikerroksessa oli mielestäni liian pimeää. Palasimme vielä katsomaan burleskiesitystä, jossa myös Lady Ostapeck oli yleisössä. Museon työntekijät kertoivat että Lady jatkaa näyttelykirjojen signeerausta esityksen jälkeen, joten minäkin sain omani:

Lady Ostapeck on erittäin ihailtava persoona. Hän on nyt 94-vuotias ja hänen tapaamisensa oli kunnia. Ladyn tarinassa on mielestäni monta merkityksellistä asiaa. Hän vaihtoi uraa iässä, jossa nykyään monet haikailevat enimmäkseen eläkkeelle ja tekemään ei-mitään. Ladystä tuli valokuvaaja vasta yli viisikymppisenä. Ladyn aiemmat ammatit tukivat hänen uutta uraansa. Hän alkoi aikaisin hankkia vanhoja muotipukuja ja tavaroita, jotka sittemmin puvustivat ja lavastivat hänen ottamansa fantasiamuotokuvat. Merkityksellistä tässä on se, että hän on ilman mitään tarkoitusta alkanut tehdä jotain, mikä on vuosikymmeniä myöhemmin saanut uuden tarkoituksen jossain toisessa muodossa. Lady vaikuttaa erittäin tarkalta ihmiseltä, hän halusi kirjoittaa omistuskirjoituksen oikein. Minusta tuntuu, että Ladyn luonteenpiirteet ovat edellytys sille, että hän vielä tässä iässä kykenee matkustamaan ja tekemään näin paljon. Ladyn oma motto on "I did it my way" ja se sopii ohjeeksi moneen asiaan. Minulle on merkityksellistä saada yllättäen tutustua Lady Ostapeckiin.

An announcement in the morning paper lead us to spend the day in town. A Lady of Style exhibition in Vapriikki museum centre in Tampere was ending this weekend and the museum has special program. We attended the guided tour and got to meet Lady Ostapeck herself. In addition I bought the book of the exhibition because both the portraits and costumes are nicely pictured and Vapriikki basement is too dark in my opinion. For the exhibition itself I would have liked to see more of both the portraits and the costumes. There was also a short two-girl burlesque show and after the show Lady continued to autograph the books so I got my own too.

Lady Ostapeck is a admirable person. She is now 94 years old and meeting her was an honor. Lady's story has many significant aspects. She changed career at an age where many nowadays consider just retiring and doing nothing. Lady became photographer when she was over fifty. Her previous professions supported her new career. She began early to collect the old costumes and items which later played an important role in her fantasy portraits. Significant is that she had no particular purpose in starting doing something what decades later got a new meaning in another form. Lady seems to be precise, she wanted to write the dedication correctly. I think that Lady's characteristics are the reason why she still at this age can travel and do so much. Lady's own motto is "I did it my way" and it's a good advice for many things. It's prominent to me to suddenly get to know Lady Ostapeck.

Manse-rock musikaali Vuonna 85

Tänä vuonna olin ajoissa liikkeellä ja ostin liput Tampereen Työväen Teatterin Vuonna 85 Remix Golden Turbo Platinum musikaaliin jo kolme kuukautta etukäteen. Aiempina vuosina musikaali on jäänyt näkemättä, koska liput on olleet loppuunvarattuja aina kun on itselle tullut mieleen, että voisi käydä teatterissa. Sainkin nyt istumapaikat keskeltä salia. Odotukset olivat aika korkealla, kun menee katsomaan kuudetta vuotta pyörivää menestyskappaletta. Musikaali kuitenkin yllätti positiivisesti. En nyt ala superfaniksi, mutta voisi sen käydä katsomassa toisenkin kerran. Torstaina 10.11.2011 Karoliinaa esitti Kaisa Mattila ja Pallena esiintyi Puntti Valtonen sekä Elluna Eriikka Väliahde.

(spoiler-varoitus)

Kiitämme:

• Hauskoja vitsejä ja kokok käsikirjoitusta
• Musiikin integroimista näytelmää
• Oivaltavaa ja ennakkoluulotonta lavasteiden käyttöä
• Roolitusta (Sami Hintsasen roolista ei voi olla tykkäämättä)
• Kasari-muotia
• Tanssikoreografioita
• Datsunin ajamista pyörivällä lavalla
• Markus-siiliä, nauroin vedet silmissä.Maunon rooli kasvaa hienosti näytelmässä.
• Kappaleiden uusia sovituksia ja erikoisia esitystapoja (esim. Iso G:n Baarikärpänen)

Ihmettelemme:

• Miten en tajunnut erään kohtauksen johtavan Sukset-biisiin.

Jäimme kaipaamaan

• Dingoa
• Tarkkuutta äänityöskentelyssä, jotkin vuorosanat jäi kuulematta

Ei niin sykähdyttävää

• Autojen ajelu lavalle kymmenennen kerran (no en laskenut, mutta liikaa toistoa jo)
• Hämeensillan patsaat, ensin ihmetteli mitä nuo ovat ja sitten että miten ne liittyvät juoneen.

Kokonaisuus on mahtava, suosittelen.

A musical review, available only in Finnish and in Tampere.

WeeGee & EMMA

EMMAssa eli Espoon modernin taiteen museossa on tarjolla Joan Miró näyttely 04.03.2011 - 12.06.2011 ja sehän oli päästävä näkemään. Matkustimme julkisilla kulkuvälineillä; bussilla kotoa Tampereen rautatieasemalle, junalla Helsinkiin ja taas bussilla Espooseen. Tämä oli ensimmäinen vierailuni WeeGee-talossa. Koska olimme matkustaneet jo 3 tuntia, aivan ensimmäiseksi lounastimme kahvilassa. Lippujen hankinnan jälkeen osuimme ensin aulassa Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin pienoisnäyttelyyn ja samassa tilassa olevaan EKE yhtiön historiasta kertoavaan näyttelyyn. Tämä sisälsi mielenkiintoista tietoa WeeGee talon sekä Ratinan stadionin rakenteista.

Varsinainen pääasia eli EMMA on talon toisessa kerroksessa. Näyttelytila on julmetun iso ja rappusista noustua ei oikein tiedä mistä päin alottaisi. On tietysti hyväkin asia että vieraille ei tarjota valmiiksi tallattua polkua vaan kukin voi kierrellä ja katsella vapaasti. Mutta vähän harmittaa kun tietämättään katsoo jonkun näyttelyn väärään suuntaan, jos alkua ja loppua ei ole mitenkään merkitty. Tai ehkä oli merkitty, mutta en tajunnut :)

Joan Miró on tyyliltään selkeästi tunnistettavissa. EMMAn näyttelyssä Miróta saakin hyvän yliannostuksen. Näyttelyn kirjavuudesta erottuvat muutamat erilaiset teokset, musta-valkoiset maalaukset ("Konkreettisia kuvioita") ja sinitaustainen ("Nimetön"). Veistoksia on paljon pidinkin niistä enemmän kuin Mirón tunnetuista monivärisistä maalauksista. Lisäksi tilassa on erillinen Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely, jossa on esillä Mirólta vaikutteita saaneiden suomalaistaitelijoiden teoksia. Pidin näistä töistä koska niissä oli jotain taiteilijan omaa lisänä Mirón tyyliin.

Muita näyttelyitä EMMAssa ovat Tor Arne retrospektiivi, Marikki Hakolan Piipää remix ja Saastamoisen säätiön taidekokoelman pysyvät näyttelyt: Koiran ja suden välissä sekä teemariipustus Punainen. Tor Arnen töistä pidin paljon. Piipää remix on videotaidetta, joka on vaativa taidemuoto ja tätäkään teosta en jäänyt katsomaan. Saastamoisen kokoelmien vaihtuvista näyttelyista pidin agora, veranta ja galleria tiloissa olleista teoksista sekä Punainen näyttelystä. Punainen näyttelytilan takana on suomalaista modernia taidetta aikajärjestyksessä ja tämä olisi kannattanut katsoa oikessa järjestyksessä.

Koiran ja suden välissä ei minua kovasti säväyttänyt, ehkä vikana on sama kuin Miróssa, liian paljon samanlaista kerralla ei vaan toimi. Kyse tässä on siis mustan, valkoisen ja harmaan maailmasta. Punainen näyttely sen sijaan toimi, mutta tämän ripustuksen teokset ovatkin toisistaan hyvin paljon poikkeavia. Galleria tilassa oli paljon esineteoksia, näissä kiehtoo taiteilijoiden tapa tehdä taidetta käytetyistä esineistä ja suoraan sanoen romusta. Teoksissa on paljon oivallusta. Yhden taiteilijan nimen painoin muistiin Anu Tuominen käyttää teoksissaan mm. virkkausta. Voin ehdottomasti suositella EMMAa modernin taiteen faneille.

WeeGee:ssä toimivat myös Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Suomen kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Helinä Rautavaaran museo ja Galleria Aarni. Koko rahan edestä kävimme myös näissä huvituksissa. Lelumuseo tuli nopeasti käveltyä ja ei antanut tämän ikäisellä oikein mitään. KAMU:ssa oli näyttelyn vaihdos meneillään ja perusnäyttely Espoon historiasta on varsin tylsä. Miten kaupunginmuseosta edes saa mielenkiintoisen? Helinä Rautavaaran museossa mielenkiintoista oli mielestäni eksoottisen tavarapaljouden sijaan Helinä Rautavaaran elämä. Suomen kellomuseon kokoelma on vaikuttava ja sieltä löytyi muutama hienous. Galleria Aarnissa oli Maaria Märkälän näyttely, joka kyllä jäi täysin EMMAn varjoon. Jossakin muualla nämäkin teokset olisivat tehneet suuremman vaikutuksen.

Subodh Gupta in Sara Hildén museum 12.2.-30.4.2011

Kävimme tutustumassa Subodh Guptan näyttelyyn Sara Hildénin taidemuseossa. Tämä oli myös ensimmäinen kerta kun kävin ylipäänsä kyseisessä museossa, vaikka olen Tampereen seudulla asunut jo yli kymmenen vuotta. Näyttely oli vaikuttava ja sitä voi suositella modernista taiteesta sekä Intiasta ja Intian kulttuurista kiinnostuneille. Kannattaa lukea taideteosten esittelytekstit. Vaikuttavin teos on ehkä Incubate, josta on tällä hetkellä myös kuva museon sivulla ja lisää tietoa.

Päivitys: korjasin lisätietolinkin näyttelyn sivuille ja kuva Incubatesta nähtävissä nyt esim. täällä.

We went to see Subodh Gupta exhibition in Sara Hildén art museum. This was the first time I visited the museum even though I've been living in Tampere area for over ten years. The exhibition is amazing and I can recommend it if you are interested in modern art or India and India's culture. It's worthwhile to read the introductions of art. I liked the best Incubate installation, which right now is visible in the museum's web site and there is more information . 

Update: I fixed the more information link to museum web site and a picture of Incubate is for example here.