Varma myyntimenestys: valmistaa "Bad hair day" pipojen lisäksi "Bad armpit hair day" t-paitoja.
Best seller item: in addition to "Bad hair day" hats to manufacture "Bad armpit hair day" t-shirts.
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Kaikki missä on painomustetta kiinnostaa
Aamulehti Sunnuntai Asiat 27.11.2011 on pyhitetty medialle. Lehti raportoi mediasta otsikolla "Kaikki missä on oranssia kiinnostaa" ja viestii että lukijalla on mediassa eniten valtaa. Meille siis kolahtaa joka aamu postiluukusta Aamulehti ihan itse tilattuna ja maksettuna. Olen piintynyt lehdenlukija ja vapaa-ajan aamut ovat ihan pilalla, jos ei ole lehteä. Arkisin en usein ehdi lukea paria ekaa sivua pidemmälle. Kesälomalla mökillekin pitää saada Satakunnan Kansa. Aamulehden rinnakkaistilauksesta ei ole mökillä kovin paljon iloa, koska viikonloppujakelu ei toimi ja viikonlopun lehdet saa maanantainta tai tiistaina. Olimme muutaman päivän Saksassa siskoni luona ja sielläkin selailin aamulla paikallista saksankielistä lehteä.
Asiat ottaa tietysti kantaa lehtien nettiversioihin ja tablettilaitteisiin. Minä luen lehteni mieluiten paperilla edelleen. Näköislehdet netissä eivät oikein innosta, niiden lukeminen 13,3" läppärin näytöltä on aika epätoivoista, kaikkea joutuu aina zoomaamaan ja yhden jutun lukemista varten siirtelemään sivua joka suuntaan. Tahtoo sanoa, että käyttöliittymä ei toimi. Lehtien nettisivut ovat mielestäni myös yhtä sillisalaattia. Sen takia mieluummin luen otsikot jostakin palvelusta ja klikkaan vain mielenkiintoiset artikkelit auki.
Tablettilaitteita en omista enkä ole edes kokeillut. Kiinnostaisi kyllä kokeilla, mutta vähän epäilyttää että laitteesta tulee vain "yhden joulun lelu". Vähän niin kuin yhdestä Nokia N800:sta ja yhdestä Nintendo Wii:stä tässä taloudessa. Tablettilaitteelta lähinnä kaipaisin, että sillä olisi hyvä lukea kaikenlaista materiaalia; mustavalkoisia kirjoja ja värikkäitä ja kuvallisia lehtiä sekä nettisivuja. Ja kaikkia ilman erillisiä zoomailuja ja vaakavierittelyjä. Lisäksi en haluaisi olla sidottu johonkin tiettyyn kauppaan, ohjelmistoon, formaattiin tai mediayhtiöön vaan saada käyttöön kaikkea mitä digitaalisesti on saatavilla. Toisaalta johonkin materiaaliin saattaa haluta vain yhden lukukerran ja toisen materiaalin säilyttää itsellään aina, esimerkiksi käsityölehdet tai -ohjeet. Säilytyksestä tuleekin vastaava ongelma kuin vaikkapa tiliotteista tai laskuista nettipankissa tai netpostissa, jos haluaisit vaihtaa palveluntarjoajaa niin kukaan ei tarjoa tietojen siirtoa.
I'll try to take some time to translate this text in English later.
Asiat ottaa tietysti kantaa lehtien nettiversioihin ja tablettilaitteisiin. Minä luen lehteni mieluiten paperilla edelleen. Näköislehdet netissä eivät oikein innosta, niiden lukeminen 13,3" läppärin näytöltä on aika epätoivoista, kaikkea joutuu aina zoomaamaan ja yhden jutun lukemista varten siirtelemään sivua joka suuntaan. Tahtoo sanoa, että käyttöliittymä ei toimi. Lehtien nettisivut ovat mielestäni myös yhtä sillisalaattia. Sen takia mieluummin luen otsikot jostakin palvelusta ja klikkaan vain mielenkiintoiset artikkelit auki.
Tablettilaitteita en omista enkä ole edes kokeillut. Kiinnostaisi kyllä kokeilla, mutta vähän epäilyttää että laitteesta tulee vain "yhden joulun lelu". Vähän niin kuin yhdestä Nokia N800:sta ja yhdestä Nintendo Wii:stä tässä taloudessa. Tablettilaitteelta lähinnä kaipaisin, että sillä olisi hyvä lukea kaikenlaista materiaalia; mustavalkoisia kirjoja ja värikkäitä ja kuvallisia lehtiä sekä nettisivuja. Ja kaikkia ilman erillisiä zoomailuja ja vaakavierittelyjä. Lisäksi en haluaisi olla sidottu johonkin tiettyyn kauppaan, ohjelmistoon, formaattiin tai mediayhtiöön vaan saada käyttöön kaikkea mitä digitaalisesti on saatavilla. Toisaalta johonkin materiaaliin saattaa haluta vain yhden lukukerran ja toisen materiaalin säilyttää itsellään aina, esimerkiksi käsityölehdet tai -ohjeet. Säilytyksestä tuleekin vastaava ongelma kuin vaikkapa tiliotteista tai laskuista nettipankissa tai netpostissa, jos haluaisit vaihtaa palveluntarjoajaa niin kukaan ei tarjoa tietojen siirtoa.
I'll try to take some time to translate this text in English later.
maanantai 14. marraskuuta 2011
Unohdin avaimet joten vaihdoin luomumaitoon / I forgot the keys so I switched to organic milk
Olen useinmiten huolellinen enkä unohtele asioita. Eränä iltana pakkasin tavarat laukkuun valmiiksi aamua varten, koska piti herätä aikaisin. Aamulla en tarkistanut onko kaikki mukana, olinhan pakannut jo edellisenä iltana. Kotiavainten puutteen huomasin illalla kotiin palatessa ja tiesin myös missä ne olivat, tuulipuvun housujen taskussa naulakossa. Toinen avainten haltija ei tulisi kotiin vielä pariin tuntiin, joten kävelin viettämään laatuaikaa keskenäni paikalliseen kirjastoon, kun ei auton avaimetkaan sattuneet mukaan.
Kirjastossa tutkin normaaliin tapaan ensin uutuus/esittelyseinän. Sieltä kainaloon pääsi Käspaikka kirja selailtavaksi. Seuraavaksi päätin käydä läpi kaikki tietokirjahyllyt, mutta kyllästyin sosiologian kohdalla. Oikaisin sarjakuviin ja tutkin koko Pirkkalan kirjaston aikuisten sarjakuvatarjonnan. Löysin Pikku-Fingerporeja aakkostettuna P:hen. Näiden ja muutaman muun sarjiksen kera asetuin viettämään puolitoista tuntia ennen sulkemisaikaa. Käspaikka kirja on hieno opus ja tutustumisen arvoinen. Fingerporit viihdyttävät enemmän kuin muut sarjikset, mutta eivät tarpeeksi silloin kun on väsynyt ja jättänyt avaimet kotiin.
Vein kirjat takaisin paikoilleen juuri ennen sulkemisaikaa ja Käspaikkaa palauttaessani katselin uutuushyllylle asetettua Noora Shinglerin Marjoja ja maskaraa. Tiesin tottakai kirjasta, koska olen seurannut Nooran Kemikaalicoctail blogia pitkään. Päätin lainata kirjan huvin vuoksi, jos siinä vaikka olisi kokeiltavia ruokaohjeita. Nooran blogikirjoitustyylin tuntien epäilin, että en pitäisi vastaavasta kirjan tyylistä. Onneksi olin asian suhteen erehtynyt ja Marjoja ja maskaraa tuli luettua kokonaan läpi parissa viikossa bussissa työmatkoilla.
Kirjassa on puhetyyliä, mutta paljon vähemmän kuin blogissa ja Nooran ammattitaito toimittajana näkyy kirjassa. Kirja on aivan asiallinen, se etenee luontevasti ja lähdetiedot on merkitty huolellisesti. Kirjassa ei tunnu olevan mutu-tietoa niin paljon kuin pelkäsin. Eniten häiritsee paljon käytetty kirjan sisäinen viittaustyyli, johon mielestäni riittäisi pelkät sivunumerot ilman mitään turhia selityksiä tyyliin "tästä kerroin juuri". Ja näin avainten unohtaminen johti tavallisen maidon vaihtamiseen luomumaitoon. Lisäksi onnistuin valitsemaan kaupasta glukoosi-fruktoosisiirappittoman omenamarmeladin joulutorttuihini. Kirjassa oli siis minulle uutta tietoa ja se on hyödyllinen monella tapaa. Sekä viihdyttäväkin.
Pitää ehkä jatkaa hiukan vielä henkilökohtaisella linjalla omien syömistottumuksieni kanssa. Olen sekasyöjä, en noudata mitään erityistä ruokavaliota ja olen kaikkiruokainen. Tämä tarkoittaa että voin syödä ja tykkään vaikkapa pinaattikeitosta, kaalikääryleistä, maksaruoista, silakkalaatikosta, mämmistä, jouluruoista, metsäsienistä, kaikesta kalasta, etanoista (ravintoloissa syötynä), äyriäisistä ja puuroista, joitakin tyypillisiä muiden inhokkeja nyt listatakseni. Voin valita lounasravintolassa kasvisruoan, kokkaan itse sekä olen kasvattanut chilejä.
I'm usually quite careful and don't forget things. One night I packed my things ready for the morning because I had to wake up early. In the morning I did not check if I had everything with me since everything was supposed to be ready. I noticed that the keys were missing when I was coming back home and I knew where the keys were; in my outdoors pants' pocket. The other keyholder was not coming home for a couple more hours. So I walked to our town library to spend some quality time by myself.
I checked the novelty wall and picked one handicrafts book to browse through as well as some comic books from the comics/graphic novels. I spend about an hour and a half in the library reading these books before the closing time and I returned them back to the selves. While returning the handicrafts book I noticed one Finnish book handling chemicals in our daily life in food and cosmetics as well as promoting organic food and avoiding certain ingredients using the writer's own experiences. I knew about the book because I've been following the blog of the writer but I did not think that the book was for me. I decided to borrow it anyway.
And I'm glad that I did read it since I was wrong. The book is great and so forgetting the keys led to switching from normal milk to organic milk :) Continuing on personal level I probaly need to tell something about my eating habits. I don't have any allergies or diets and I eat everything; meat, fish, veggies and milk. I like several traditional finnish dishes which don't appeal so many people nowadays. I eat ethnic foods as well and I also cook myself.
Kirjastossa tutkin normaaliin tapaan ensin uutuus/esittelyseinän. Sieltä kainaloon pääsi Käspaikka kirja selailtavaksi. Seuraavaksi päätin käydä läpi kaikki tietokirjahyllyt, mutta kyllästyin sosiologian kohdalla. Oikaisin sarjakuviin ja tutkin koko Pirkkalan kirjaston aikuisten sarjakuvatarjonnan. Löysin Pikku-Fingerporeja aakkostettuna P:hen. Näiden ja muutaman muun sarjiksen kera asetuin viettämään puolitoista tuntia ennen sulkemisaikaa. Käspaikka kirja on hieno opus ja tutustumisen arvoinen. Fingerporit viihdyttävät enemmän kuin muut sarjikset, mutta eivät tarpeeksi silloin kun on väsynyt ja jättänyt avaimet kotiin.
Vein kirjat takaisin paikoilleen juuri ennen sulkemisaikaa ja Käspaikkaa palauttaessani katselin uutuushyllylle asetettua Noora Shinglerin Marjoja ja maskaraa. Tiesin tottakai kirjasta, koska olen seurannut Nooran Kemikaalicoctail blogia pitkään. Päätin lainata kirjan huvin vuoksi, jos siinä vaikka olisi kokeiltavia ruokaohjeita. Nooran blogikirjoitustyylin tuntien epäilin, että en pitäisi vastaavasta kirjan tyylistä. Onneksi olin asian suhteen erehtynyt ja Marjoja ja maskaraa tuli luettua kokonaan läpi parissa viikossa bussissa työmatkoilla.
Kirjassa on puhetyyliä, mutta paljon vähemmän kuin blogissa ja Nooran ammattitaito toimittajana näkyy kirjassa. Kirja on aivan asiallinen, se etenee luontevasti ja lähdetiedot on merkitty huolellisesti. Kirjassa ei tunnu olevan mutu-tietoa niin paljon kuin pelkäsin. Eniten häiritsee paljon käytetty kirjan sisäinen viittaustyyli, johon mielestäni riittäisi pelkät sivunumerot ilman mitään turhia selityksiä tyyliin "tästä kerroin juuri". Ja näin avainten unohtaminen johti tavallisen maidon vaihtamiseen luomumaitoon. Lisäksi onnistuin valitsemaan kaupasta glukoosi-fruktoosisiirappittoman omenamarmeladin joulutorttuihini. Kirjassa oli siis minulle uutta tietoa ja se on hyödyllinen monella tapaa. Sekä viihdyttäväkin.
Pitää ehkä jatkaa hiukan vielä henkilökohtaisella linjalla omien syömistottumuksieni kanssa. Olen sekasyöjä, en noudata mitään erityistä ruokavaliota ja olen kaikkiruokainen. Tämä tarkoittaa että voin syödä ja tykkään vaikkapa pinaattikeitosta, kaalikääryleistä, maksaruoista, silakkalaatikosta, mämmistä, jouluruoista, metsäsienistä, kaikesta kalasta, etanoista (ravintoloissa syötynä), äyriäisistä ja puuroista, joitakin tyypillisiä muiden inhokkeja nyt listatakseni. Voin valita lounasravintolassa kasvisruoan, kokkaan itse sekä olen kasvattanut chilejä.
I'm usually quite careful and don't forget things. One night I packed my things ready for the morning because I had to wake up early. In the morning I did not check if I had everything with me since everything was supposed to be ready. I noticed that the keys were missing when I was coming back home and I knew where the keys were; in my outdoors pants' pocket. The other keyholder was not coming home for a couple more hours. So I walked to our town library to spend some quality time by myself.
I checked the novelty wall and picked one handicrafts book to browse through as well as some comic books from the comics/graphic novels. I spend about an hour and a half in the library reading these books before the closing time and I returned them back to the selves. While returning the handicrafts book I noticed one Finnish book handling chemicals in our daily life in food and cosmetics as well as promoting organic food and avoiding certain ingredients using the writer's own experiences. I knew about the book because I've been following the blog of the writer but I did not think that the book was for me. I decided to borrow it anyway.
And I'm glad that I did read it since I was wrong. The book is great and so forgetting the keys led to switching from normal milk to organic milk :) Continuing on personal level I probaly need to tell something about my eating habits. I don't have any allergies or diets and I eat everything; meat, fish, veggies and milk. I like several traditional finnish dishes which don't appeal so many people nowadays. I eat ethnic foods as well and I also cook myself.
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
Manse-rock musikaali Vuonna 85
Tänä vuonna olin ajoissa liikkeellä ja ostin liput Tampereen Työväen Teatterin Vuonna 85 Remix Golden Turbo Platinum musikaaliin jo kolme kuukautta etukäteen. Aiempina vuosina musikaali on jäänyt näkemättä, koska liput on olleet loppuunvarattuja aina kun on itselle tullut mieleen, että voisi käydä teatterissa. Sainkin nyt istumapaikat keskeltä salia. Odotukset olivat aika korkealla, kun menee katsomaan kuudetta vuotta pyörivää menestyskappaletta. Musikaali kuitenkin yllätti positiivisesti. En nyt ala superfaniksi, mutta voisi sen käydä katsomassa toisenkin kerran. Torstaina 10.11.2011 Karoliinaa esitti Kaisa Mattila ja Pallena esiintyi Puntti Valtonen sekä Elluna Eriikka Väliahde.
(spoiler-varoitus)
Kiitämme:
A musical review, available only in Finnish and in Tampere.
(spoiler-varoitus)
Kiitämme:
- Hauskoja vitsejä ja kokok käsikirjoitusta
- Musiikin integroimista näytelmää
- Oivaltavaa ja ennakkoluulotonta lavasteiden käyttöä
- Roolitusta (Sami Hintsasen roolista ei voi olla tykkäämättä)
- Kasari-muotia
- Tanssikoreografioita
- Datsunin ajamista pyörivällä lavalla
- Markus-siiliä, nauroin vedet silmissä.Maunon rooli kasvaa hienosti näytelmässä.
- Kappaleiden uusia sovituksia ja erikoisia esitystapoja (esim. Iso G:n Baarikärpänen)
- Miten en tajunnut erään kohtauksen johtavan Sukset-biisiin.
- Dingoa
- Tarkkuutta äänityöskentelyssä, jotkin vuorosanat jäi kuulematta
- Autojen ajelu lavalle kymmenennen kerran (no en laskenut, mutta liikaa toistoa jo)
- Hämeensillan patsaat, ensin ihmetteli mitä nuo ovat ja sitten että miten ne liittyvät juoneen.
A musical review, available only in Finnish and in Tampere.
lauantai 5. marraskuuta 2011
Omin käsin / Old magazines
Äitini oli saanut vanhoja Omin käsin lehtiä. Omin käsin oli neljästi vuodessa ilmestyvä Kotilieden käsityölehti. Äidin lehdistä vanhin oli näytenumero vuodelta 1940 ja uusin vuodelta 1953. Numeroita puuttui ja useista lehdistä puuttui kannet tai sivuja. Otin valokuvia mielenkiintoisista neuleaiheisista artikkeleista ja kuvat ovat alla kollaasina. Lehdissä oli myös sisustusjuttuja ja muita käsitöitä sekä esimerkiksi kansallispukuja.Yksi kuvan jutuista on Mary Oljen kirjoittama ja yksi on Aino Hausmannin. Kansikuva on muistaaksi lehdestä, jossa oli artikkeli "Onko kirjat kintahissa, kirjat kinnasvarsissakin" Lisätietoa Omin käsin lehdistä.
My mother had got old Omin käsin magazines (translated: with my own hands). The magazine had four issues per year. Oldest of them was a sample issue from 1940 and newest was from 1953. Issues were missing and several issues had lost covers or other pages. I took photographs of interesting knitting articles and the photos are as a collage above. The magazines had articles about interior decortion, other handicrafts and for example national costumes. Mary Olki and Aino Hausmann have both written one article featured in the picture. There is more information about the magazine in Finnish in the link.
Tällainen myssy olisi kiva tehdä. Otin kuvan sen teko-ohjeestakin, mutta enpä sitten muistanut ottaa kuvaa mistä mahtavasta seitkytluvun tai kasari-lehdestä tämä on. Korvaisin kyllä N-kirjain raidan jollakin muulla.
I'd like to knit this Inka-style hat. I took a photo of the instructions too, but forgot to photograph the magazine details so I don't know now which wonderful 70s or 80s magazine this is. I would replace the N-letter strand with something else.
Päätin koittaa blogat marraskuussa joka viikko, katsotaan kuinka käy.
I decided to blog each week in November, let's see how it goes.
My mother had got old Omin käsin magazines (translated: with my own hands). The magazine had four issues per year. Oldest of them was a sample issue from 1940 and newest was from 1953. Issues were missing and several issues had lost covers or other pages. I took photographs of interesting knitting articles and the photos are as a collage above. The magazines had articles about interior decortion, other handicrafts and for example national costumes. Mary Olki and Aino Hausmann have both written one article featured in the picture. There is more information about the magazine in Finnish in the link.
Tällainen myssy olisi kiva tehdä. Otin kuvan sen teko-ohjeestakin, mutta enpä sitten muistanut ottaa kuvaa mistä mahtavasta seitkytluvun tai kasari-lehdestä tämä on. Korvaisin kyllä N-kirjain raidan jollakin muulla.
Päätin koittaa blogat marraskuussa joka viikko, katsotaan kuinka käy.
I decided to blog each week in November, let's see how it goes.
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Syksyä odotellessa / Waiting for the Autumn
Minä pidän syksystä ja syksyä varten on kiva neuloa asusteita. Jotta saa asusteet valmiiksi, kannattaa aloittaa ajoissa.
Sininen pipo (Cogges Hat) ja tumput (malli nimeltä Hinksey) ovat The Scrumptious Collection Volume 1 kirjasta ja Fyberspates Scrumptious Aran langasta. Tilasin kirjan ja langat samalla kertaa Fyberspatesilta Briteistä. Kirjassa on pari muutakin kivaa neuletta, jotka voisi joskus tehdä. Tumput on tehty heinä-elokuussa ja pipo elokuusssa.
Kirjavat tumput ovat onteloneuletta ja Julia Muellerin Ramona malli. Näitä aloiteltiin jo vuosi sitten eli lokakuussa 2010 KAL:ssa. Eka tumppu valmistui jo tammikuussa, mutta toka jäi hieman odottelemaan ja sain sen valmiiksi kesäkuussa. Onteloneuleena tumput ovat siis kaksipuoleiset ja malliksi toinen on käännetty nurinpäin kuvaan. Lanka on Wollmeisea. Nyt odotellaan kelejä, että pääsee pitämään tumppuja.
I like autumn and it's nice to knit accessories for it. To be able to finish the projects it's good to start early.
Blue hat (Cogges Hat) and mittens (Hinksey) are from The Scrumptious Collection Volume 1 book and Fyberspates Scrumptious Aran yarn. I ordered the book and the yarn from Fyberspates in the UK. The book has a few more nice knits to do. The mittens are knitted in July-August and hat in August.
The colour work mittens are double knitting and the Ramona pattern by Julia Mueller.
This project was started a year ago i.e. October 2010 in a KAL. First mitten was finished in January but the second one got left behind to wait until June. Double knitting means that the mittens are reversible and to show it the other one is turned inside out. Yarn is Wollmeise. Now I'm waiting for the weather to wear these.
Lisätiedot projekteista Ravelryssä /Details about the projects in Ravelry:
Ramona
Cogges Hat
Hinksey
Sininen pipo (Cogges Hat) ja tumput (malli nimeltä Hinksey) ovat The Scrumptious Collection Volume 1 kirjasta ja Fyberspates Scrumptious Aran langasta. Tilasin kirjan ja langat samalla kertaa Fyberspatesilta Briteistä. Kirjassa on pari muutakin kivaa neuletta, jotka voisi joskus tehdä. Tumput on tehty heinä-elokuussa ja pipo elokuusssa.
Kirjavat tumput ovat onteloneuletta ja Julia Muellerin Ramona malli. Näitä aloiteltiin jo vuosi sitten eli lokakuussa 2010 KAL:ssa. Eka tumppu valmistui jo tammikuussa, mutta toka jäi hieman odottelemaan ja sain sen valmiiksi kesäkuussa. Onteloneuleena tumput ovat siis kaksipuoleiset ja malliksi toinen on käännetty nurinpäin kuvaan. Lanka on Wollmeisea. Nyt odotellaan kelejä, että pääsee pitämään tumppuja.
 |
| Syksyn satoa |
I like autumn and it's nice to knit accessories for it. To be able to finish the projects it's good to start early.
Blue hat (Cogges Hat) and mittens (Hinksey) are from The Scrumptious Collection Volume 1 book and Fyberspates Scrumptious Aran yarn. I ordered the book and the yarn from Fyberspates in the UK. The book has a few more nice knits to do. The mittens are knitted in July-August and hat in August.
The colour work mittens are double knitting and the Ramona pattern by Julia Mueller.
This project was started a year ago i.e. October 2010 in a KAL. First mitten was finished in January but the second one got left behind to wait until June. Double knitting means that the mittens are reversible and to show it the other one is turned inside out. Yarn is Wollmeise. Now I'm waiting for the weather to wear these.
Lisätiedot projekteista Ravelryssä /Details about the projects in Ravelry:
Ramona
Cogges Hat
Hinksey
keskiviikko 27. heinäkuuta 2011
Magrathea
Tarvitsin jonkin sopivan projektin, jonka pystyin aloittamaan juhannuksena ja valitsin Magrathea huivin. Tämä olikin sopiva kesälomaneule, tämän vuoden lyhyelle kesälomalle.
Lanka: Wollmeise 100% Merino superwash
Väri: Versuchskaninchen I
Langan menekki: 128g eli n. 0,85 vyyhtiä
Ohje: Magrathea by Martina Behm
Puikot: 3,25
Koko: leveys n. 166cm, korkeus n.42,5 cm. 28 mallikerran toistoa.
Ravelryn projektissa lisää kuvia.
I needed a suitable project to start at mid summer (juhannus in Finland) and I selected Magrathea shawl. This was a good project for my short summer holiday this year.
Yarn: Wollmeise 100% Merino superwash
Color: Versuchskaninchen I
Yardage: 128g eli n. 0,85 vyyhtiä
Pattern: Magrathea by Martina Behm
Needles: 3,25 mm
Size: wind span 166cm, height 42,5 cm. 28 pattern repeats.
More pictures in Ravelry.
 |
| Asema paikallaan |
Lanka: Wollmeise 100% Merino superwash
Väri: Versuchskaninchen I
Langan menekki: 128g eli n. 0,85 vyyhtiä
Ohje: Magrathea by Martina Behm
Puikot: 3,25
Koko: leveys n. 166cm, korkeus n.42,5 cm. 28 mallikerran toistoa.
Ravelryn projektissa lisää kuvia.
I needed a suitable project to start at mid summer (juhannus in Finland) and I selected Magrathea shawl. This was a good project for my short summer holiday this year.
Yarn: Wollmeise 100% Merino superwash
Color: Versuchskaninchen I
Yardage: 128g eli n. 0,85 vyyhtiä
Pattern: Magrathea by Martina Behm
Needles: 3,25 mm
Size: wind span 166cm, height 42,5 cm. 28 pattern repeats.
More pictures in Ravelry.
perjantai 1. heinäkuuta 2011
Sekalaista / Misc.
Pahus, kesäkuu meni ohi bloggaamatta, paras varmistaa heti että heinäkuussa tulee blogattua :) Siltä varalta että satunnaisille piipahtelijoille ei tänne tule uutta luettavaa, voisin vaikka linkata muutaman mielestäni oivallisen blogin. Oivallisen blogin aihepiiri voi olla lähes mikä vaan, kunhan sitä on miellyttävä lukea. Bloginpitäjä osaa kirjoittaa asiallisesti, mielenkiintoisesti ja riittävällä kielenhuollolla. Blogin ulkonäkö kannustaa lukemiseen ja kuvia käytetään maltillisesti aiheeseen liittyen.
Jokapäiväistä leipää on Tampereella vaikuttava ruokablogi.Täältä uutuustuotteiden testit sekä vinkit Tampereen uusista ravintoloista.
Karkkipäivä käsittelee kosmetiikkaa runsaasti mutta asiallisesti.Minunkin silmämeikeissäni on nykyään vähintään kolmea luomiväriä.
Project Mama kirjoittaa monasti hupaisasti arkielämästä.
Inahdus sai minutkin lainaamaan kaunokirjallisuutta kirjastosta niin monen vuoden jälkeen. Bongasin muuten Blondin Pirkkalan pääkirjastosta, mutta onneksi joku ehti noukkimaan sen ensin. Luetaankohan sielläkin Inahdusta?
Olavi Uusivirta harmillisesti on jo lopettanut blogauksen Kotuksen blogissa, mutta nämä hauskat jutut kannattaa ehdottomasti lukea.
Darn, June went by and I didn't blog once. Better make sure right away that I don't miss July also. In case random passer's by don't find anything new to read here I have linked some splendid blogs. Splendid blog can handle almost any subject as long as it's pleasent to read. The blogger can write rationally, interestingly and grammatically enough. The looks of the blog supports reading and images are used with patience. All the blogs are in Finnish.
Laitetaanpa tänne vielä tällainen asiaan liittymätön tänä keväänä ottamani valokuva.
Let's put here a non-related picture I took this spring.
Jokapäiväistä leipää on Tampereella vaikuttava ruokablogi.Täältä uutuustuotteiden testit sekä vinkit Tampereen uusista ravintoloista.
Karkkipäivä käsittelee kosmetiikkaa runsaasti mutta asiallisesti.Minunkin silmämeikeissäni on nykyään vähintään kolmea luomiväriä.
Project Mama kirjoittaa monasti hupaisasti arkielämästä.
Inahdus sai minutkin lainaamaan kaunokirjallisuutta kirjastosta niin monen vuoden jälkeen. Bongasin muuten Blondin Pirkkalan pääkirjastosta, mutta onneksi joku ehti noukkimaan sen ensin. Luetaankohan sielläkin Inahdusta?
Olavi Uusivirta harmillisesti on jo lopettanut blogauksen Kotuksen blogissa, mutta nämä hauskat jutut kannattaa ehdottomasti lukea.
Darn, June went by and I didn't blog once. Better make sure right away that I don't miss July also. In case random passer's by don't find anything new to read here I have linked some splendid blogs. Splendid blog can handle almost any subject as long as it's pleasent to read. The blogger can write rationally, interestingly and grammatically enough. The looks of the blog supports reading and images are used with patience. All the blogs are in Finnish.
Laitetaanpa tänne vielä tällainen asiaan liittymätön tänä keväänä ottamani valokuva.
Let's put here a non-related picture I took this spring.
 |
| "Löydä kuvasta eläin" "Find an animal in the picture" |
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
3D elokuvat ja tv / 3D movies and TV
Viikonlopun kulttuuri- ja/tai viihepläjäyksen tuotti kuun vaihteessa vanhentuvat Finnkinon sarjaliput ja miehen leffaksi päättämä Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä 3D. Leffa ei juoneltaan pettänyt ennakko-odotuksia. Mutta tällä kertaa petyin 3D:hen. Talteen laitettujen lippujen mukaan viime vuosien leffassakäynti taajuus on ollut 2-4 kertaa vuodessa. Näistä 3D-elämyksiä on olleet: Ice Age 3, Avatar, Toy Story 3 ja nyt Vierailla vesillä. Samalla rahalla enemmän hupia tai jotain. 3D-merirosvoleffan ongelma on pimeys. Suuri osa leffan kohtauksista tapahtuu yöllä tai muuten vaan pimeissä tiloissa ja tätä pitäisi katsoa tummien 3D-lasien kanssa.Välissä teki mieli katsella ilman laseja vaikka osa kuvasta olikin sitten sössöä. Ja miksi tekstitys oli keltainen?
Samaan aikaan kotona on tarjolla Ranskan avoin tennisturnaus Eurosport 3D-kanavalta. Meilläpä sattuu olemaan Samsungin 3D TV. Telkkarin mukana tuli yhdet lasit, joten siinäpä on 3D-elämystä yhdelle katsojalle kerrallaan. Mutta pitäähän sitä kokeilla. Tennis lajina ei varmaan sattumalta ole valittu ensimmäiseksi 3D-kokeiluksi, kyllähän se toimii. Pelaajat vaikuttavat pikkuruisilta kun ruudulla on koko kenttä syöttävän pelaajan takaa kuvattuna. Pelaajat, verkko, pallo ja pallopojat sekä -tytöt erottuvat syvyysvaikutelmassa selkeästi. Mutta taustan katsomossa on häikkää. Erityisesti kuva on erittäin kirkas ja sitä varmaan auttaa että tennistä pelataan auringonpaisteessa eikä yöllä. En ole tennisfani, joten en pysty kertomaan onko tennistä kivempi seurata 2D:nä vai 3D:nä.
Lisäys: Vaikka meillä on Full HD TV, niin Blueray-soitinta ei ole (vielä). Eli 3D-elokuvia ei ole ollut mahdollista katsella.
We went to see Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides 3D during the weekend because I had some expiring tickets to use. The movie plot did not let down expectations but this time I was disappointed with 3D. According to tickets put away we have been to the movies 2-4 times per year during last couple of years. Out of these 3D experiences have been: Ice Age 3, Avatar, Toy Story 3 and now On Stranger Tides. More fun with the same money or something like that. 3D-Pirate movies' problem was darkness. Most of the scenes take place at night or in some dark spaces and this is supposed to be watched through dark 3D glasses. At times I wanted to watch without the glasses even though part of the picture was scrambled. And why did they have yellow subtitles?
At the same time at home we have French open on Eurosport 3D channel We happen to have a Samsung 3D TV. The TV came with one set of glasses, so there is a 3D experience for one (watcher at time). Tennis as a sport probably isn't a coincidence as a first 3D TV trial and it does work. The players seem tiny when the TV screen displays the whole field from behind the server. The players, net, ball and the ball boys and girls are very well shown in the depth perception. But the spectators in the background get a bit blurry. Especially the picture is very bright and the fact that tennis is playd in the bright sun light helps. I'm not a tennis fan so I can't tell if tennis is nicer to follow in in 2D or in 3D.
Addition: Even though we have Full HD TV we don't have a Blueray player (yet). So we haven't been able to watch 3D movies at home.
Samaan aikaan kotona on tarjolla Ranskan avoin tennisturnaus Eurosport 3D-kanavalta. Meilläpä sattuu olemaan Samsungin 3D TV. Telkkarin mukana tuli yhdet lasit, joten siinäpä on 3D-elämystä yhdelle katsojalle kerrallaan. Mutta pitäähän sitä kokeilla. Tennis lajina ei varmaan sattumalta ole valittu ensimmäiseksi 3D-kokeiluksi, kyllähän se toimii. Pelaajat vaikuttavat pikkuruisilta kun ruudulla on koko kenttä syöttävän pelaajan takaa kuvattuna. Pelaajat, verkko, pallo ja pallopojat sekä -tytöt erottuvat syvyysvaikutelmassa selkeästi. Mutta taustan katsomossa on häikkää. Erityisesti kuva on erittäin kirkas ja sitä varmaan auttaa että tennistä pelataan auringonpaisteessa eikä yöllä. En ole tennisfani, joten en pysty kertomaan onko tennistä kivempi seurata 2D:nä vai 3D:nä.
Lisäys: Vaikka meillä on Full HD TV, niin Blueray-soitinta ei ole (vielä). Eli 3D-elokuvia ei ole ollut mahdollista katsella.
We went to see Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides 3D during the weekend because I had some expiring tickets to use. The movie plot did not let down expectations but this time I was disappointed with 3D. According to tickets put away we have been to the movies 2-4 times per year during last couple of years. Out of these 3D experiences have been: Ice Age 3, Avatar, Toy Story 3 and now On Stranger Tides. More fun with the same money or something like that. 3D-Pirate movies' problem was darkness. Most of the scenes take place at night or in some dark spaces and this is supposed to be watched through dark 3D glasses. At times I wanted to watch without the glasses even though part of the picture was scrambled. And why did they have yellow subtitles?
At the same time at home we have French open on Eurosport 3D channel We happen to have a Samsung 3D TV. The TV came with one set of glasses, so there is a 3D experience for one (watcher at time). Tennis as a sport probably isn't a coincidence as a first 3D TV trial and it does work. The players seem tiny when the TV screen displays the whole field from behind the server. The players, net, ball and the ball boys and girls are very well shown in the depth perception. But the spectators in the background get a bit blurry. Especially the picture is very bright and the fact that tennis is playd in the bright sun light helps. I'm not a tennis fan so I can't tell if tennis is nicer to follow in in 2D or in 3D.
Addition: Even though we have Full HD TV we don't have a Blueray player (yet). So we haven't been able to watch 3D movies at home.
lauantai 30. huhtikuuta 2011
Tavallinen villapaita / Plain and Simple Pullover
Nyt se on valmis. Tavallinen villapaita, jonka aloitin helmikuussa. Osallistuin Ravelryn Suomen Wollmeise-höperöt ryhmän Veera Välimäki designs KAL:iin. KAL on lyhenne sanoista knit along. KAL oikeastaan loppui jo maaliskuussa ja mullakin oli jo paita kasassa, mutta päätin tehdä kauluksen uusiksi. Lisäksi kudoin välissä vielä edellisen vauvan nutun.
Lanka: Wollmeise 100% Merino superwash
Väri: Orient (We're different)
Langan menekki: 390g eli n. 2,5 vyyhtiä.
Ohje: Veera Välimäen Plain and Simple Pullover
Puikot: 2,5; 2,75 ja 3
Koko: M/L
Napit: Merletto
Ravelryn projektissa lisätietoja
Tunnelmakuva, jossa kohdetta alkoi jo naurattaa kuvausjärjestelyt. Piti kuvaajalle opettaa, että vaatteen pitää olla suorassa ja taustalla ei saa näkyä häiritseviä kerrostaloja. Ja tämä on ainoa kuva, jossa näkyy vasemman olkapään nappilista. Väri on hankala kuvata pokkarikameralla, mutta ainakin kameran valkotasapaino on asetettu.
Now it is ready. The plain and simple pullover I started in February. I particpated in Veera Välimäki designs KAL organized by Ravelry group Finnish Wollmeise goofies. KAL means knit along. The KAL ended in March and I also had the pullover knitted but I decided to rip the collar and do it again. In addition I knitted the previous baby cardigan.
In the second picture I started laughing about the photo shoot. I had to teach the photograpger that the garment is supposed to be straightened and apartment buildings in the back ground are not desirable. And that is the only picture where the button band on the left shoulder is visible. The colour is difficult for a pocket camera but at least the white balance is set.
Yarn: Wollmeise 100% Merino superwash
Color: Orient (We're different)
Yardage: 390g, about 2,5 skeins
Pattern: Plain and Simple Pullover by Veera Välimäki
Needles: 2,5 mm; 2,75 mm and 3 mm
Size: M/L
Buttons: Merletto
More information in Ravelry project
Lanka: Wollmeise 100% Merino superwash
Väri: Orient (We're different)
Langan menekki: 390g eli n. 2,5 vyyhtiä.
Ohje: Veera Välimäen Plain and Simple Pullover
Puikot: 2,5; 2,75 ja 3
Koko: M/L
Napit: Merletto
Ravelryn projektissa lisätietoja
Tunnelmakuva, jossa kohdetta alkoi jo naurattaa kuvausjärjestelyt. Piti kuvaajalle opettaa, että vaatteen pitää olla suorassa ja taustalla ei saa näkyä häiritseviä kerrostaloja. Ja tämä on ainoa kuva, jossa näkyy vasemman olkapään nappilista. Väri on hankala kuvata pokkarikameralla, mutta ainakin kameran valkotasapaino on asetettu.
Now it is ready. The plain and simple pullover I started in February. I particpated in Veera Välimäki designs KAL organized by Ravelry group Finnish Wollmeise goofies. KAL means knit along. The KAL ended in March and I also had the pullover knitted but I decided to rip the collar and do it again. In addition I knitted the previous baby cardigan.
In the second picture I started laughing about the photo shoot. I had to teach the photograpger that the garment is supposed to be straightened and apartment buildings in the back ground are not desirable. And that is the only picture where the button band on the left shoulder is visible. The colour is difficult for a pocket camera but at least the white balance is set.
Yarn: Wollmeise 100% Merino superwash
Color: Orient (We're different)
Yardage: 390g, about 2,5 skeins
Pattern: Plain and Simple Pullover by Veera Välimäki
Needles: 2,5 mm; 2,75 mm and 3 mm
Size: M/L
Buttons: Merletto
More information in Ravelry project
lauantai 23. huhtikuuta 2011
Vauvan nuttu / Baby cardigan
Neule valmistui eilen aivan ajallaan, koska ristiäiset ovat vasta huomenna :) Tässä nuttu sukulaisvauvalle.
Lanka: Sandness Lanett väri 4622, Merletto
Langan menekki: 115g
Ohje: Moda 1/2011 malli 35 Vauvan nuttu, myssy, housut ja tossut
Puikot: ohjeen mukaan 2,5 ja 3
Koko: Keskimmäinen eli 6 kk.
Napit: Merletto
Ravelryssä
Nuttu tehdään alhaalta ylös ja hihat liitetään mukaan kaarrokkeeseen, jolloin koko paita tulee yhtenä kappaleena. Lankaa oli alunperin kaksi kerää ja sehän loppui kesken kaarrokkeessa. Merletossa oli vielä onneksi samaa värierää ja sain kolmannen kerän. Neuloin hihat magic loopilla yhtäaikaa. Nappilistoja varten poimin 60 silmukkaa. Tämä oli ainoa asia, jota ei muuten selkeässä ohjeessa neuvottu. Kaarrokkeen kavennuksia sai kyllä hieman laskea. Ainakin tällä langalla kastelu ja pingotus ennen päärmevarojen ompelua auttoi neuleen suoristumisessa. Pingotin koko nutun kerran ennen helman, hihojen ja kauluksen ompelua, neuloin nappilistat ja pingotin ne erikseen ennen ompelua. Ohjeen mukaan tulee 3-4 kpl nappeja raitaneuleen kohdalle, mutta mä laitoin 5 kpl koko nappikaistaleelle.
This baby cardigan was finished on time yesterday since the christening is tomorrow :)
Yarn: Sandess Lanett color 4622 from Merletto.
Yardage: 115g
Pattern: Finnish knitting magazine Moda 1/2011 model 35
Needles: according to pattern 2,5 mm and 3,0 mm
Size: middle size for 6 months
Buttons: From Merletto
In Ravelry
The cardigan is worked bottom up and sleeves are attached to the yoke so that the cardigan is in one piece. I had originally two skeins and run out of yarn in the yoke. Luckily there was still skeins from same batch in Merletto so I got the third one. I knitted the sleeves together with magic loop. For button bands I picked up 60 stitches, which was the only thing not mentioned in the pattern. Counting yoke decreases caused some extra work. Blocking the cardigan before sewing the hems helped with this yarn. I blocked the cardigan once before sewing the hem, collar and sleeves and then knitted button bands. I blocked the button bands also separately before sewing them. According to pattern there was 3-4 buttons on the upper part only, but I put 5 buttons along the whole button band.
Lanka: Sandness Lanett väri 4622, Merletto
Langan menekki: 115g
Ohje: Moda 1/2011 malli 35 Vauvan nuttu, myssy, housut ja tossut
Puikot: ohjeen mukaan 2,5 ja 3
Koko: Keskimmäinen eli 6 kk.
Napit: Merletto
Ravelryssä
Nuttu tehdään alhaalta ylös ja hihat liitetään mukaan kaarrokkeeseen, jolloin koko paita tulee yhtenä kappaleena. Lankaa oli alunperin kaksi kerää ja sehän loppui kesken kaarrokkeessa. Merletossa oli vielä onneksi samaa värierää ja sain kolmannen kerän. Neuloin hihat magic loopilla yhtäaikaa. Nappilistoja varten poimin 60 silmukkaa. Tämä oli ainoa asia, jota ei muuten selkeässä ohjeessa neuvottu. Kaarrokkeen kavennuksia sai kyllä hieman laskea. Ainakin tällä langalla kastelu ja pingotus ennen päärmevarojen ompelua auttoi neuleen suoristumisessa. Pingotin koko nutun kerran ennen helman, hihojen ja kauluksen ompelua, neuloin nappilistat ja pingotin ne erikseen ennen ompelua. Ohjeen mukaan tulee 3-4 kpl nappeja raitaneuleen kohdalle, mutta mä laitoin 5 kpl koko nappikaistaleelle.
This baby cardigan was finished on time yesterday since the christening is tomorrow :)
Yarn: Sandess Lanett color 4622 from Merletto.
Yardage: 115g
Pattern: Finnish knitting magazine Moda 1/2011 model 35
Needles: according to pattern 2,5 mm and 3,0 mm
Size: middle size for 6 months
Buttons: From Merletto
In Ravelry
The cardigan is worked bottom up and sleeves are attached to the yoke so that the cardigan is in one piece. I had originally two skeins and run out of yarn in the yoke. Luckily there was still skeins from same batch in Merletto so I got the third one. I knitted the sleeves together with magic loop. For button bands I picked up 60 stitches, which was the only thing not mentioned in the pattern. Counting yoke decreases caused some extra work. Blocking the cardigan before sewing the hems helped with this yarn. I blocked the cardigan once before sewing the hem, collar and sleeves and then knitted button bands. I blocked the button bands also separately before sewing them. According to pattern there was 3-4 buttons on the upper part only, but I put 5 buttons along the whole button band.
Arvontavinkki
Kemikaalikimara blogissa arvotaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Anja kysyy: "Miten sosiaalisen median avulla voi mielestäsi edistää tiedonvälitystä ja keskustelua tämän blogin aihepiireistä: arjen kemikaaleista, kuluttamisesta ja ekologisuudesta - tai vaikkapa median tavoista toimia, joka myös on täällä silloin tällöin esillä?"
Mun vastaus onkin melkein jo kirjoitettu "Eikö ketään edes hävetä" blogin kirjoituksessa "Kommentoi blogiin, älä facebookiin". Eli näkemykseni mukaan sosiaalisessa mediassa voi yrittää mitä vaan, mutta ei se hirveästi yleistä tiedonvälitystä edistä, jos tarkoituksena on saada tietoisuutta laajemalle suomen kansan pariin. Laajempi tiedonvälitys vaatii edelleeen perinteisiä medioita. Sosiaalisella medialla edistää vain hyvin pienen, valmiiksi valveutuneen piirin tietoisuutta. Vähitellen tietysti uudetkin ihmiset löytävät nämä aihepiirit, minä esimerkiksi myös löysin viime vuoden aikan Kemikaalikimaran ja Nooran Kemikaalicoctail blogin. Keskustelua erilaisten kuppikuntien kesken syntyy siellä sun täällä, olen samaa mieltä "Eikö ketään edes hävitä" blogin kirjoittaja "masinoija":n kanssa siitä, että keskustelu kannattaa pitää alkulähteellä. Eli jos aihe on alunperin julkaistu blogikirjoituksena, kaikki kommentit ja keskustelu olisi hyvä olla siellä eikä linkatuissa facebook/twitter statuksissa. Bloginpitäjä voi mielestäni esittää toiveen kommentoimisesta levittäessään kirjoituksensa linkkiä.
Giwe away of finnish books in a blog handling chemicals, consuming and ecology in many ways in our daily life.
Anja kysyy: "Miten sosiaalisen median avulla voi mielestäsi edistää tiedonvälitystä ja keskustelua tämän blogin aihepiireistä: arjen kemikaaleista, kuluttamisesta ja ekologisuudesta - tai vaikkapa median tavoista toimia, joka myös on täällä silloin tällöin esillä?"
Mun vastaus onkin melkein jo kirjoitettu "Eikö ketään edes hävetä" blogin kirjoituksessa "Kommentoi blogiin, älä facebookiin". Eli näkemykseni mukaan sosiaalisessa mediassa voi yrittää mitä vaan, mutta ei se hirveästi yleistä tiedonvälitystä edistä, jos tarkoituksena on saada tietoisuutta laajemalle suomen kansan pariin. Laajempi tiedonvälitys vaatii edelleeen perinteisiä medioita. Sosiaalisella medialla edistää vain hyvin pienen, valmiiksi valveutuneen piirin tietoisuutta. Vähitellen tietysti uudetkin ihmiset löytävät nämä aihepiirit, minä esimerkiksi myös löysin viime vuoden aikan Kemikaalikimaran ja Nooran Kemikaalicoctail blogin. Keskustelua erilaisten kuppikuntien kesken syntyy siellä sun täällä, olen samaa mieltä "Eikö ketään edes hävitä" blogin kirjoittaja "masinoija":n kanssa siitä, että keskustelu kannattaa pitää alkulähteellä. Eli jos aihe on alunperin julkaistu blogikirjoituksena, kaikki kommentit ja keskustelu olisi hyvä olla siellä eikä linkatuissa facebook/twitter statuksissa. Bloginpitäjä voi mielestäni esittää toiveen kommentoimisesta levittäessään kirjoituksensa linkkiä.
Giwe away of finnish books in a blog handling chemicals, consuming and ecology in many ways in our daily life.
torstai 14. huhtikuuta 2011
WeeGee & EMMA
EMMAssa eli Espoon modernin taiteen museossa on tarjolla Joan Miró näyttely 04.03.2011 - 12.06.2011 ja sehän oli päästävä näkemään. Matkustimme julkisilla kulkuvälineillä; bussilla kotoa Tampereen rautatieasemalle, junalla Helsinkiin ja taas bussilla Espooseen. Tämä oli ensimmäinen vierailuni WeeGee-talossa. Koska olimme matkustaneet jo 3 tuntia, aivan ensimmäiseksi lounastimme kahvilassa. Lippujen hankinnan jälkeen osuimme ensin aulassa Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin pienoisnäyttelyyn ja samassa tilassa olevaan EKE yhtiön historiasta kertoavaan näyttelyyn. Tämä sisälsi mielenkiintoista tietoa WeeGee talon sekä Ratinan stadionin rakenteista.
Varsinainen pääasia eli EMMA on talon toisessa kerroksessa. Näyttelytila on julmetun iso ja rappusista noustua ei oikein tiedä mistä päin alottaisi. On tietysti hyväkin asia että vieraille ei tarjota valmiiksi tallattua polkua vaan kukin voi kierrellä ja katsella vapaasti. Mutta vähän harmittaa kun tietämättään katsoo jonkun näyttelyn väärään suuntaan, jos alkua ja loppua ei ole mitenkään merkitty. Tai ehkä oli merkitty, mutta en tajunnut :)
Joan Miró on tyyliltään selkeästi tunnistettavissa. EMMAn näyttelyssä Miróta saakin hyvän yliannostuksen. Näyttelyn kirjavuudesta erottuvat muutamat erilaiset teokset, musta-valkoiset maalaukset ("Konkreettisia kuvioita") ja sinitaustainen ("Nimetön"). Veistoksia on paljon pidinkin niistä enemmän kuin Mirón tunnetuista monivärisistä maalauksista. Lisäksi tilassa on erillinen Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely, jossa on esillä Mirólta vaikutteita saaneiden suomalaistaitelijoiden teoksia. Pidin näistä töistä koska niissä oli jotain taiteilijan omaa lisänä Mirón tyyliin.
Muita näyttelyitä EMMAssa ovat Tor Arne retrospektiivi, Marikki Hakolan Piipää remix ja Saastamoisen säätiön taidekokoelman pysyvät näyttelyt: Koiran ja suden välissä sekä teemariipustus Punainen. Tor Arnen töistä pidin paljon. Piipää remix on videotaidetta, joka on vaativa taidemuoto ja tätäkään teosta en jäänyt katsomaan. Saastamoisen kokoelmien vaihtuvista näyttelyista pidin agora, veranta ja galleria tiloissa olleista teoksista sekä Punainen näyttelystä. Punainen näyttelytilan takana on suomalaista modernia taidetta aikajärjestyksessä ja tämä olisi kannattanut katsoa oikessa järjestyksessä.
Koiran ja suden välissä ei minua kovasti säväyttänyt, ehkä vikana on sama kuin Miróssa, liian paljon samanlaista kerralla ei vaan toimi. Kyse tässä on siis mustan, valkoisen ja harmaan maailmasta. Punainen näyttely sen sijaan toimi, mutta tämän ripustuksen teokset ovatkin toisistaan hyvin paljon poikkeavia. Galleria tilassa oli paljon esineteoksia, näissä kiehtoo taiteilijoiden tapa tehdä taidetta käytetyistä esineistä ja suoraan sanoen romusta. Teoksissa on paljon oivallusta. Yhden taiteilijan nimen painoin muistiin Anu Tuominen käyttää teoksissaan mm. virkkausta. Voin ehdottomasti suositella EMMAa modernin taiteen faneille.
WeeGee:ssä toimivat myös Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Suomen kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Helinä Rautavaaran museo ja Galleria Aarni. Koko rahan edestä kävimme myös näissä huvituksissa. Lelumuseo tuli nopeasti käveltyä ja ei antanut tämän ikäisellä oikein mitään. KAMU:ssa oli näyttelyn vaihdos meneillään ja perusnäyttely Espoon historiasta on varsin tylsä. Miten kaupunginmuseosta edes saa mielenkiintoisen? Helinä Rautavaaran museossa mielenkiintoista oli mielestäni eksoottisen tavarapaljouden sijaan Helinä Rautavaaran elämä. Suomen kellomuseon kokoelma on vaikuttava ja sieltä löytyi muutama hienous. Galleria Aarnissa oli Maaria Märkälän näyttely, joka kyllä jäi täysin EMMAn varjoon. Jossakin muualla nämäkin teokset olisivat tehneet suuremman vaikutuksen.
Varsinainen pääasia eli EMMA on talon toisessa kerroksessa. Näyttelytila on julmetun iso ja rappusista noustua ei oikein tiedä mistä päin alottaisi. On tietysti hyväkin asia että vieraille ei tarjota valmiiksi tallattua polkua vaan kukin voi kierrellä ja katsella vapaasti. Mutta vähän harmittaa kun tietämättään katsoo jonkun näyttelyn väärään suuntaan, jos alkua ja loppua ei ole mitenkään merkitty. Tai ehkä oli merkitty, mutta en tajunnut :)
Joan Miró on tyyliltään selkeästi tunnistettavissa. EMMAn näyttelyssä Miróta saakin hyvän yliannostuksen. Näyttelyn kirjavuudesta erottuvat muutamat erilaiset teokset, musta-valkoiset maalaukset ("Konkreettisia kuvioita") ja sinitaustainen ("Nimetön"). Veistoksia on paljon pidinkin niistä enemmän kuin Mirón tunnetuista monivärisistä maalauksista. Lisäksi tilassa on erillinen Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely, jossa on esillä Mirólta vaikutteita saaneiden suomalaistaitelijoiden teoksia. Pidin näistä töistä koska niissä oli jotain taiteilijan omaa lisänä Mirón tyyliin.
Muita näyttelyitä EMMAssa ovat Tor Arne retrospektiivi, Marikki Hakolan Piipää remix ja Saastamoisen säätiön taidekokoelman pysyvät näyttelyt: Koiran ja suden välissä sekä teemariipustus Punainen. Tor Arnen töistä pidin paljon. Piipää remix on videotaidetta, joka on vaativa taidemuoto ja tätäkään teosta en jäänyt katsomaan. Saastamoisen kokoelmien vaihtuvista näyttelyista pidin agora, veranta ja galleria tiloissa olleista teoksista sekä Punainen näyttelystä. Punainen näyttelytilan takana on suomalaista modernia taidetta aikajärjestyksessä ja tämä olisi kannattanut katsoa oikessa järjestyksessä.
Koiran ja suden välissä ei minua kovasti säväyttänyt, ehkä vikana on sama kuin Miróssa, liian paljon samanlaista kerralla ei vaan toimi. Kyse tässä on siis mustan, valkoisen ja harmaan maailmasta. Punainen näyttely sen sijaan toimi, mutta tämän ripustuksen teokset ovatkin toisistaan hyvin paljon poikkeavia. Galleria tilassa oli paljon esineteoksia, näissä kiehtoo taiteilijoiden tapa tehdä taidetta käytetyistä esineistä ja suoraan sanoen romusta. Teoksissa on paljon oivallusta. Yhden taiteilijan nimen painoin muistiin Anu Tuominen käyttää teoksissaan mm. virkkausta. Voin ehdottomasti suositella EMMAa modernin taiteen faneille.
WeeGee:ssä toimivat myös Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Suomen kellomuseo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Helinä Rautavaaran museo ja Galleria Aarni. Koko rahan edestä kävimme myös näissä huvituksissa. Lelumuseo tuli nopeasti käveltyä ja ei antanut tämän ikäisellä oikein mitään. KAMU:ssa oli näyttelyn vaihdos meneillään ja perusnäyttely Espoon historiasta on varsin tylsä. Miten kaupunginmuseosta edes saa mielenkiintoisen? Helinä Rautavaaran museossa mielenkiintoista oli mielestäni eksoottisen tavarapaljouden sijaan Helinä Rautavaaran elämä. Suomen kellomuseon kokoelma on vaikuttava ja sieltä löytyi muutama hienous. Galleria Aarnissa oli Maaria Märkälän näyttely, joka kyllä jäi täysin EMMAn varjoon. Jossakin muualla nämäkin teokset olisivat tehneet suuremman vaikutuksen.
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
Succaplokki
On ollut mukavaa seurata Succaplokki "tehtaan" kuulumisia heidän ensimmäisestä tuotteestaan lähtien liinan villat blokista. Näissä neulontatuotteissa yhdistyy kaikki hyvät ideologiat, pienyrittäjyys, kierrätysmateriaalien käyttö ja pienet kivat arkipäivän ilostuttajat. Monta kertaa olen meinannut, mutta nyt sain aikaiseksi tilata Succaplokista jotain itselleni.
Pelkkä tuotteiden paketointi oli jo niin tyylikästä että otin erikseen kuvan. Ostin Paavo-puiccomitan (eurooppalaisella mitotuksella) ja Liikennemercci silmukkamerkkejä. Lisäksi mukana oli lahjana yhden koon puikkomitta-avaimenperä. Täällä on yksi tyytyväinen asiakas :)
It has been nice to follow the journey of Succaplokki "factory" since their first product from liinan villat blog. These knitting accessories combain good ideologies: entrepreneurship, using recycled materials and small goodies for everyday usage. Many times I have intended to but know I managed to purchase something for my self.
Just the packaging of the products was so stylish that I took a picture. I bought Paavo needel gauge (in European sizes) and Liikennemercci stitch markers. Liikennemerkki meaans road sign in Finnish. In addition there was a gift one-size needle gauge key chain. Here is one happy customer :)
Links to Succaplokki:
Blog http://succaplokki.blogspot.com/
Etsy http://www.etsy.com/shop/Succaplokki
Facebook https://www.facebook.com/pages/Succaplokki-accessories/
Pelkkä tuotteiden paketointi oli jo niin tyylikästä että otin erikseen kuvan. Ostin Paavo-puiccomitan (eurooppalaisella mitotuksella) ja Liikennemercci silmukkamerkkejä. Lisäksi mukana oli lahjana yhden koon puikkomitta-avaimenperä. Täällä on yksi tyytyväinen asiakas :)
It has been nice to follow the journey of Succaplokki "factory" since their first product from liinan villat blog. These knitting accessories combain good ideologies: entrepreneurship, using recycled materials and small goodies for everyday usage. Many times I have intended to but know I managed to purchase something for my self.
Just the packaging of the products was so stylish that I took a picture. I bought Paavo needel gauge (in European sizes) and Liikennemercci stitch markers. Liikennemerkki meaans road sign in Finnish. In addition there was a gift one-size needle gauge key chain. Here is one happy customer :)
Links to Succaplokki:
Blog http://succaplokki.blogspot.com/
Etsy http://www.etsy.com/shop/Succaplokki
Facebook https://www.facebook.com/pages/Succaplokki-accessories/
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Subodh Gupta in Sara Hildén museum 12.2.-30.4.2011
Kävimme tutustumassa Subodh Guptan näyttelyyn Sara Hildénin taidemuseossa. Tämä oli myös ensimmäinen kerta kun kävin ylipäänsä kyseisessä museossa, vaikka olen Tampereen seudulla asunut jo yli kymmenen vuotta. Näyttely oli vaikuttava ja sitä voi suositella modernista taiteesta sekä Intiasta ja Intian kulttuurista kiinnostuneille. Kannattaa lukea taideteosten esittelytekstit. Vaikuttavin teos on ehkä Incubate, josta on tällä hetkellä myös kuva museon sivulla ja lisää tietoa.
Päivitys: korjasin lisätietolinkin näyttelyn sivuille ja kuva Incubatesta nähtävissä nyt esim. täällä.
We went to see Subodh Gupta exhibition in Sara Hildén art museum. This was the first time I visited the museum even though I've been living in Tampere area for over ten years. The exhibition is amazing and I can recommend it if you are interested in modern art or India and India's culture. It's worthwhile to read the introductions of art. I liked the best Incubate installation, which right now is visible in the museum's web site and there is more information .
Update: I fixed the more information link to museum web site and a picture of Incubate is for example here.
Päivitys: korjasin lisätietolinkin näyttelyn sivuille ja kuva Incubatesta nähtävissä nyt esim. täällä.
We went to see Subodh Gupta exhibition in Sara Hildén art museum. This was the first time I visited the museum even though I've been living in Tampere area for over ten years. The exhibition is amazing and I can recommend it if you are interested in modern art or India and India's culture. It's worthwhile to read the introductions of art. I liked the best Incubate installation, which right now is visible in the museum's web site and there is more information .
Update: I fixed the more information link to museum web site and a picture of Incubate is for example here.
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Lempikahvi / My favourite coffee
HaLo kirjoitti smoothieista ja kahvista ja lupasi myös lisää aiheesta, odotan innolla :) Olen täysin samaa mieltä siitä että suomalaiset juovat pahaa kahvia. Siltä ei vaan pysty välttymään, töissä on pakko juoda juhlamokkaa. Meidän "erikoiskahvi" kokeilut alkoivat kaiketi Pauligin alkuperämaakahveista, jotka on ihan ok, mutta tällä hetkellä lempparit ovat tällaisia. Näitä tuo maahan DeliDeli ja Tampereen seudulla näitä on löytynyt Stockmannilta, Keittiöelämää kaupasta, Ruohonjuuresta ja ehkä myös Mama's Corner kaupasta. (Pitäisi pitää paremmin kirjaa mistä ostaa mitäkin herkkuja.) Mama's Corner oli Koskikeskuksessa, mutta muutti juuri Kauppahalliin. Hyvän maun lisäksi nämä kahvit ovat luomua ja reilua kauppaa. Etiopia on tällä hetkellä käytössä.
HaLo wrote (in Finnish) about smoothies and coffee and I'm waiting for the continuation about the topic :) I totally agree that Finns drink coffee which tastes bad. One just can't avoid it, I have to drink Juhla Mokka at work. Our experiments with "special" coffee started with Paulig's country of origin coffees but now my favourites are above. These are imported by DeliDeli in Helsinki and available in several small delicacy shops in Tampere and in Stockmann department store. In addition to tasting good these are organic and fair trade. Ethiopia is in use right now.
HaLo wrote (in Finnish) about smoothies and coffee and I'm waiting for the continuation about the topic :) I totally agree that Finns drink coffee which tastes bad. One just can't avoid it, I have to drink Juhla Mokka at work. Our experiments with "special" coffee started with Paulig's country of origin coffees but now my favourites are above. These are imported by DeliDeli in Helsinki and available in several small delicacy shops in Tampere and in Stockmann department store. In addition to tasting good these are organic and fair trade. Ethiopia is in use right now.
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
Pakkaspäivän villatakki / It's freezing
Esittelenpä jotain neuleaiheista. Tässä on mun viime päivien lempivaate. Tätä villatakkia ei pysty käyttämään muulloin kun tämmöisillä pakkasilla sillä tämä on erittäin lämmin. Olen tämän neulonut itse todennäköisesti 1999-2000, en muista tarkemmin.
Malli: Novita neuleet 3/99 (lehti on maksanut 42mk) malli 18 "sininen jakku". Suunnittelija Melody Griffiths.
Lanka: Novita 7 veljestä (lankanumero 274, nykyään kaupasta saa jotain muuta) värinumero 068, mulla on tätä vielä jämäkerä
Puikot: todennäköisesti ohjeenmukaiset 3,5 ja 4.
Koko: todennäköisesti pienin: S miehellä/M naisella.
Muuta: olen näemmä löytänyt palmikkokaaviosta virheen ja opin että värjäyserillä todella on merkitystä. (Ei sitä tästä kuvasta näe.)
Tämä ei ollut mun ensimmäinen palmikkoneule eikä villapaitakaan. Tätä ennen olen neulonut jo (teini-ikäisenä siis) yhden palmikkopaidan, josta tuli aivan liian pieni (oppimiskokemus neuletiheydestä ja langan korvaamisesta). Paita meni purkuun ja tein siitä suoran neuletakin, jonka oikeasti käytin loppuun. Siitä ei liene kuvia tallessa. Pidin kuitenkin ensimmäisestä palmikkomallista niin paljon että tein samalla mallilla toisen paidan vielä lämpimämmästä langasta kuin seiska veikka. Sitä paitaa ei ole pidetty lainkaan.
Here is something knitting related. This has been my favourite garment during the last freezing days. One can wear this cardigan only in these temperatures, because it's very warm. I have knitted this back in 1999-2000, I can't remember any more.
Model: Novita neuleet magazine issue 3/1999 (prize of the magazine has been 42 Finnish marks) model number 18 "blue jacket". Designer Melody Griffiths.
Yarn: Novita 7 veljestä (yarn number 274 is not what you get nowadays). Colour 068, I still have leftover hank. Details: 75 % wool and 25% polyamid, 100g = 200m, needle recommendation 4 metric / 6 US, gauge 20 stiches and 28 rows = 10 cm/4"
Needles: 3,5 and 4 says in the pattern
Size: likely the smallest: S for men and M for women
Other: I have found a mistake in the cable chart and I learned that dye lots matter. (You cannot see it in the picture.)
This was not my first cable pattern nor sweater. Before I have knitted (as a teenager) one cable sweater which was way too small (learning experience about gauge and yarn substitution). I had to frog it and made a plain cardigan which I literally used up. I don't have any pictures of the cardigan. I liked the original cable pattern so much that I knitted another sweater with even warmer yarn than 7 veljestä. I haven't worn that at all.
Malli: Novita neuleet 3/99 (lehti on maksanut 42mk) malli 18 "sininen jakku". Suunnittelija Melody Griffiths.
Lanka: Novita 7 veljestä (lankanumero 274, nykyään kaupasta saa jotain muuta) värinumero 068, mulla on tätä vielä jämäkerä
Puikot: todennäköisesti ohjeenmukaiset 3,5 ja 4.
Koko: todennäköisesti pienin: S miehellä/M naisella.
Muuta: olen näemmä löytänyt palmikkokaaviosta virheen ja opin että värjäyserillä todella on merkitystä. (Ei sitä tästä kuvasta näe.)
Tämä ei ollut mun ensimmäinen palmikkoneule eikä villapaitakaan. Tätä ennen olen neulonut jo (teini-ikäisenä siis) yhden palmikkopaidan, josta tuli aivan liian pieni (oppimiskokemus neuletiheydestä ja langan korvaamisesta). Paita meni purkuun ja tein siitä suoran neuletakin, jonka oikeasti käytin loppuun. Siitä ei liene kuvia tallessa. Pidin kuitenkin ensimmäisestä palmikkomallista niin paljon että tein samalla mallilla toisen paidan vielä lämpimämmästä langasta kuin seiska veikka. Sitä paitaa ei ole pidetty lainkaan.
Here is something knitting related. This has been my favourite garment during the last freezing days. One can wear this cardigan only in these temperatures, because it's very warm. I have knitted this back in 1999-2000, I can't remember any more.
Model: Novita neuleet magazine issue 3/1999 (prize of the magazine has been 42 Finnish marks) model number 18 "blue jacket". Designer Melody Griffiths.
Yarn: Novita 7 veljestä (yarn number 274 is not what you get nowadays). Colour 068, I still have leftover hank. Details: 75 % wool and 25% polyamid, 100g = 200m, needle recommendation 4 metric / 6 US, gauge 20 stiches and 28 rows = 10 cm/4"
Needles: 3,5 and 4 says in the pattern
Size: likely the smallest: S for men and M for women
Other: I have found a mistake in the cable chart and I learned that dye lots matter. (You cannot see it in the picture.)
This was not my first cable pattern nor sweater. Before I have knitted (as a teenager) one cable sweater which was way too small (learning experience about gauge and yarn substitution). I had to frog it and made a plain cardigan which I literally used up. I don't have any pictures of the cardigan. I liked the original cable pattern so much that I knitted another sweater with even warmer yarn than 7 veljestä. I haven't worn that at all.
tiistai 22. helmikuuta 2011
Yrityksen sosiaalinen media / Company social media
Villapaita on vasta puolivälissä, joten pitää jatkaa somesta (sosiaalinen media). Olen lukenut Christina Forsgårdin ja Juha Freyn kirjaa "Suhde Sosiaalinen media muuttaa johtamista, markkinointia ja viestintää". Kirja on erittäin hyvä yhteenveto kaikille yritysten vastuuhenkilöille pohdittaessa yrityksen virallista suhtautumista asiaan. Olen kokenut kirjan myös hyödylliseksi itselleni. Minä en ole minkään yrityksen edustaja missään sosiaalisessa mediassa (ainakaan tällä hetkellä).
Omasta kuluttajakokemuksesta tuntuu ainakin tällä hetkellä että paras kontakti (eli suhde) pienyrittäjän ja asiakkaan kanssa syntyy sosiaalisen median kautta. Helpoin esimerkki minulle tästä on neulemaailma ja lankakaupat. Nämä kotimaiset ja kansainväliset asiakassuhteet ovat syntyneet viimeisen 3 vuoden aikana. Yrittäjät hoitavat suhteitaan meililistoilla, blogeissa, facebookissa ja Ravelryn ryhmissä. Joillakin lankakaupoilla on vain nettikauppa, toisilla lisäksi myös kivijalkakauppa. Yrittäjät ovat sosiaalisessa mediassa aktiivisia ja on ilo olla heidän asiakas. Asiakkaana saan aina tietooni tarjoukset, uutuudet ja arvonnat. Olenpa kerran voittanutkin lankakaupan blogiarvonassa neuleohjekirjasen, kiitos Titityy. Ongelmaksi tulee aina vain kasvava lankavarasto, mun kutomisnopeus kun ei ihan yllä pakettien lähetysnopeuteen.
Sweater is only half way through so I must continue with social media topic. I've been reading Finnish book written by Christina Forsgård and Juha Frey "Relationship - Social media changes leadership, marketing and communication" (my own translation). The book is very good summary for all managers when the company is thinking their attitude towards social media. The book has been also useful to me personally. I'm not representing any company in social media (at the moment).
My own consumer experience at the moment is that best contact (relationship) with small bisnes entrepreneur and customer can be build via social media. The easiest example for me is knitting and yarn stores. I have build customer contacts with national and international yarn shop owners during past three years. The shop owners contact their customers via email lists, blogs, facebook and Ravelry groups. Some yarn stores are only web shops, some have also brick and mortair shop. The shop owners are active in socal media and it is a pleasure to be their customer. I always get the information about latest offers, novelties and giveaways. I have even won a knitting booklet in a giveaway organized by Titityy. The only problem is the growing yarn stash, my knitting speed does not come close to the speed of posting yarn packages.
Omasta kuluttajakokemuksesta tuntuu ainakin tällä hetkellä että paras kontakti (eli suhde) pienyrittäjän ja asiakkaan kanssa syntyy sosiaalisen median kautta. Helpoin esimerkki minulle tästä on neulemaailma ja lankakaupat. Nämä kotimaiset ja kansainväliset asiakassuhteet ovat syntyneet viimeisen 3 vuoden aikana. Yrittäjät hoitavat suhteitaan meililistoilla, blogeissa, facebookissa ja Ravelryn ryhmissä. Joillakin lankakaupoilla on vain nettikauppa, toisilla lisäksi myös kivijalkakauppa. Yrittäjät ovat sosiaalisessa mediassa aktiivisia ja on ilo olla heidän asiakas. Asiakkaana saan aina tietooni tarjoukset, uutuudet ja arvonnat. Olenpa kerran voittanutkin lankakaupan blogiarvonassa neuleohjekirjasen, kiitos Titityy. Ongelmaksi tulee aina vain kasvava lankavarasto, mun kutomisnopeus kun ei ihan yllä pakettien lähetysnopeuteen.
Sweater is only half way through so I must continue with social media topic. I've been reading Finnish book written by Christina Forsgård and Juha Frey "Relationship - Social media changes leadership, marketing and communication" (my own translation). The book is very good summary for all managers when the company is thinking their attitude towards social media. The book has been also useful to me personally. I'm not representing any company in social media (at the moment).
My own consumer experience at the moment is that best contact (relationship) with small bisnes entrepreneur and customer can be build via social media. The easiest example for me is knitting and yarn stores. I have build customer contacts with national and international yarn shop owners during past three years. The shop owners contact their customers via email lists, blogs, facebook and Ravelry groups. Some yarn stores are only web shops, some have also brick and mortair shop. The shop owners are active in socal media and it is a pleasure to be their customer. I always get the information about latest offers, novelties and giveaways. I have even won a knitting booklet in a giveaway organized by Titityy. The only problem is the growing yarn stash, my knitting speed does not come close to the speed of posting yarn packages.
perjantai 18. helmikuuta 2011
Yksityinen yhteisöllinen media / Private social media
Otsikoin blogauksen yksityiseksi yhteisölliseksi mediaksi, koska aion käsitellä tässä omaa suhtautumistani asiaan. Jotta sosiaalisesta mediasta voi puhua (kirjoittaa), pitää tietysti tietää mistä kirjoittaa. Eli samaan aikaan kun loin tämän blogin tein itselleni myös Twitter tilin ja aloin seurata 34 kohdetta, osa työn kautta tuttavia, osa kuuluisuuksia, osa neulepiireistä tuttuja kansainvälisiä hahmoja, osa muitten following listoilta bongattuja. Lopputuloksena viikon twitterin seurannasta on se, että olen pahasti jäljessä blogien seurannassa.
Tosin myös sosiologi minussa bongasi mielenkiintoisia käyttäytymiskuvioita. Twitterin kotisivulla näkyy trendejä, eli mistä nyt puhutaan. Siellä kävi hasg tag #EsperanzaSpalding ja kysymys näytti toistuvan, että kuka on Esperanza Spalding, tämän vuoden parhaan uuden artistin Grammy-voittaja. Tämä kiinosti minua, koska minäpä satuin tietämään, kuka hän on. (Koska hän esiintyi Pori Jazzeilla vuonna 2008 ennen Santanaa ja meillä on hänen levynsä Esperanza.) En ole ihan varma hälyn luonteesta ja näyttää siltä että twitterissä usein toistetut asiat ruokkivat itseään ja ilmiö paisuu. Tosin mä suuntaan levykauppaan ostamaan Esperanzan viime vuonna julkaistun uuden levyn Chamber Music Society, josta en ollut vielä tietoinen. Miksei uutiset tämmöisistä tärkeistä levyjulkaisuista kiiri Suomeen asti?
Lisäksi törmäsin vahingossa #hbrchat:iin, koska sain Facebook status päivityksen kyseisen chatin alkamisesta. Eli chatilla on ajankohta, isäntä ja aihe, ja kaikki kiinnostuneet seuraavat chatin hash tagia ja käyttävät sitä omissa tweeteissään. Isäntä postaa kysymyksen ja osallistujat vastaavat. Erilaisten lyhenteiden, tägien ja re-tweettien käyttö on erittäin runsasta. En jaksanut seurata keskustelua alkua pitemmälle, koska seuraaminen oli mielestäni hankalaa ja yksinkertaine tekstikäyttöliittymä keskusteluun olisi parempi. Ai niin, sehän on jo keksitty ja sen nimi on IRC client. Twitter taitaa tuoda chattiin vain sen lisän, että puheenvuorojen pituus on oikeasti rajoitettu ja ihmiset, jotka eivät ole koskaan irkanneet luulevat tekevänsä jotain ihan uutta. Mä lopetin vapaa-ajan irkkaamisen vuonna 2002.
Näemmä olen ollut Facebookissa vuodesta 2007 ja Ravelryssä vuodesta 2008, Blogilistan jäsen vuodesta 2005 sekä Linked in:ssä muistaakseni ennen Facebookia, mutta siitä ei tähän hätään löydy todisteita. Aktiivisimmin käytän Ravelryä. Jos et tiedä, mikä Ravelry on, et harrasta neulomista (meillä päin sanotaan kutomista, mutta käytän yleiskielen sanaa yleistarkoituksessa). Seuraan Facebookin status päivityksiä uteliaisuudesta ja usein mun valveutuneilla kavereilla onkin mielenkiintoisia linkkejä jaettavana. Näkisin, että monet jutut yliopiston irkkikanavalta on siirtynyt Facebookin päivityksiin. Itse olen ollut hyvin vaisu Facebookissa. Twitteristä seuraamalla hyviä lähteitä saa varmasti erittäin nopeasti uutiset tietoonsa ja niitähän voi sitten jaella itse eteenpäin.
Mä tarvitsen seuraavaksi jonkun dashboard työkalun somen seurantaan.
The title is private social media because I'm writing on my own experiences. To know what I'm talking (writing) about, I created myself a Twitter account in addition to creating this blog. I started following 34 work related contacts, celebrities, international knitting celebrities and sources I found in other people's following lists. In the end after following Twitter for about a week I'm behing in my blog reading.
The sociologist in me noticed some interesting behavioral patterns in Twitter. The home page shows trends. Hash tag #EsperanzaSpalding was listed and the repeated question was: Who is Esperanza Spalding, the Grammy winner of Best New Artist. I was interested because I knew who she is. (Because she performed in Pori Jazz in 2008 before Santana and we have her album named Esperanza.) I'm not sure about the nature of the fuzz and it seems that repeated tweets feed the phonemena. Although I'm gonna go to the record shop and buy her latest album Chamber Music Society released last year, which I did not know about. Why haven't I heard about this album beforhand?
In addition I bumped into #hbrchat because I got a Facebook status update that the chat was starting. Chat has a timeslot, host and topic and everybody interested follow the chat hash tag and use it in their own tweets. Host posts a question and participants answer. People use a lot of abbreviations, tags and re-tweets. I followed only the beginning of the chat because I felt following it was difficult and more simple text user interface would be nicer. Oh, wait, that is already existing, it is a IRC client. Twitter seems to bring only the definite length to the messages and people who have never been in IRC think they are doing something cool. I stopped chatting in IRC on my free time in 2002.
I've been in Facebook since 2007, in Ravelry since 2008 and member of Blogilista (Finnish blog collection tool) since 2005. I think I was in Linked in before Facebook but can't find proof of it right now. Most actively I use Ravelry. If you do not know what it is, you don't knit. I follow the Facebook status updates out of curiosity and often my friends do have interesting links to share there. I feel that many things from university IRC channels have moved to Facebook status updates. Myself I have been pretty quiet in Facebook. Following the good sources in Twitter one should get news very fast and be able then also share them onwards.
Next I think I need some kind of dashboard tool to follow my social media.
Tosin myös sosiologi minussa bongasi mielenkiintoisia käyttäytymiskuvioita. Twitterin kotisivulla näkyy trendejä, eli mistä nyt puhutaan. Siellä kävi hasg tag #EsperanzaSpalding ja kysymys näytti toistuvan, että kuka on Esperanza Spalding, tämän vuoden parhaan uuden artistin Grammy-voittaja. Tämä kiinosti minua, koska minäpä satuin tietämään, kuka hän on. (Koska hän esiintyi Pori Jazzeilla vuonna 2008 ennen Santanaa ja meillä on hänen levynsä Esperanza.) En ole ihan varma hälyn luonteesta ja näyttää siltä että twitterissä usein toistetut asiat ruokkivat itseään ja ilmiö paisuu. Tosin mä suuntaan levykauppaan ostamaan Esperanzan viime vuonna julkaistun uuden levyn Chamber Music Society, josta en ollut vielä tietoinen. Miksei uutiset tämmöisistä tärkeistä levyjulkaisuista kiiri Suomeen asti?
Lisäksi törmäsin vahingossa #hbrchat:iin, koska sain Facebook status päivityksen kyseisen chatin alkamisesta. Eli chatilla on ajankohta, isäntä ja aihe, ja kaikki kiinnostuneet seuraavat chatin hash tagia ja käyttävät sitä omissa tweeteissään. Isäntä postaa kysymyksen ja osallistujat vastaavat. Erilaisten lyhenteiden, tägien ja re-tweettien käyttö on erittäin runsasta. En jaksanut seurata keskustelua alkua pitemmälle, koska seuraaminen oli mielestäni hankalaa ja yksinkertaine tekstikäyttöliittymä keskusteluun olisi parempi. Ai niin, sehän on jo keksitty ja sen nimi on IRC client. Twitter taitaa tuoda chattiin vain sen lisän, että puheenvuorojen pituus on oikeasti rajoitettu ja ihmiset, jotka eivät ole koskaan irkanneet luulevat tekevänsä jotain ihan uutta. Mä lopetin vapaa-ajan irkkaamisen vuonna 2002.
Näemmä olen ollut Facebookissa vuodesta 2007 ja Ravelryssä vuodesta 2008, Blogilistan jäsen vuodesta 2005 sekä Linked in:ssä muistaakseni ennen Facebookia, mutta siitä ei tähän hätään löydy todisteita. Aktiivisimmin käytän Ravelryä. Jos et tiedä, mikä Ravelry on, et harrasta neulomista (meillä päin sanotaan kutomista, mutta käytän yleiskielen sanaa yleistarkoituksessa). Seuraan Facebookin status päivityksiä uteliaisuudesta ja usein mun valveutuneilla kavereilla onkin mielenkiintoisia linkkejä jaettavana. Näkisin, että monet jutut yliopiston irkkikanavalta on siirtynyt Facebookin päivityksiin. Itse olen ollut hyvin vaisu Facebookissa. Twitteristä seuraamalla hyviä lähteitä saa varmasti erittäin nopeasti uutiset tietoonsa ja niitähän voi sitten jaella itse eteenpäin.
Mä tarvitsen seuraavaksi jonkun dashboard työkalun somen seurantaan.
The title is private social media because I'm writing on my own experiences. To know what I'm talking (writing) about, I created myself a Twitter account in addition to creating this blog. I started following 34 work related contacts, celebrities, international knitting celebrities and sources I found in other people's following lists. In the end after following Twitter for about a week I'm behing in my blog reading.
The sociologist in me noticed some interesting behavioral patterns in Twitter. The home page shows trends. Hash tag #EsperanzaSpalding was listed and the repeated question was: Who is Esperanza Spalding, the Grammy winner of Best New Artist. I was interested because I knew who she is. (Because she performed in Pori Jazz in 2008 before Santana and we have her album named Esperanza.) I'm not sure about the nature of the fuzz and it seems that repeated tweets feed the phonemena. Although I'm gonna go to the record shop and buy her latest album Chamber Music Society released last year, which I did not know about. Why haven't I heard about this album beforhand?
In addition I bumped into #hbrchat because I got a Facebook status update that the chat was starting. Chat has a timeslot, host and topic and everybody interested follow the chat hash tag and use it in their own tweets. Host posts a question and participants answer. People use a lot of abbreviations, tags and re-tweets. I followed only the beginning of the chat because I felt following it was difficult and more simple text user interface would be nicer. Oh, wait, that is already existing, it is a IRC client. Twitter seems to bring only the definite length to the messages and people who have never been in IRC think they are doing something cool. I stopped chatting in IRC on my free time in 2002.
I've been in Facebook since 2007, in Ravelry since 2008 and member of Blogilista (Finnish blog collection tool) since 2005. I think I was in Linked in before Facebook but can't find proof of it right now. Most actively I use Ravelry. If you do not know what it is, you don't knit. I follow the Facebook status updates out of curiosity and often my friends do have interesting links to share there. I feel that many things from university IRC channels have moved to Facebook status updates. Myself I have been pretty quiet in Facebook. Following the good sources in Twitter one should get news very fast and be able then also share them onwards.
Next I think I need some kind of dashboard tool to follow my social media.
keskiviikko 16. helmikuuta 2011
Musiikki / Music
Unohdin topikkilistaltani musiikin. Kuuntelen aktiivisesti eniten soul ja jazz kategorioihin luokiteltavaa musiikkia. Aktiivisesti tarkoittaen, että silloin kun lataan olohuoneen DVD-soittimeemme CD-levyn, edustaa levy todennäköisemmin tällaista musiikkia. Passiivisemmin kuuntelen kaikenlaista musiikkia mikä milloinkin sattuu viihdyttämään tai ei ärsytä liikaa. Örinämetalli ei toimi.
Tässä yksi lempparini. Raphael Saadiq:n tunnelmallisella biisillä Good Man. Video on mielestäni erittäin tyylikäs. Videon on ohjannut Isaiah Seret ja siinä on pääosissa Chad Coleman ja Yaya DaCosta. Chad Coleman on mulle tuttu myös Langalla (The Wire) TV-sarjasta, josta myös pidin. Näin Raphael Saadiqin esiintymässä Pori jazzeilla 2009. Mahtavaa!
I forgot music from my topic list. Most activily I listen to music categorizd as soul or jazz. Actively meaning when I load a CD into our DVD player in our living room it's most likely this kind of music. Passivily I listen to all kinds of music whatever is entertaining at the moment and doesn't annoy me. I definately don't like death growl metal.
Here is one of my favourites. This is Raphael Saadiq with emotional song Good Man. The video is very stylish. It is directed by Isaiah Seret and it's starring Chad Coleman and Yaya DaCosta. Chad Coleman is also known from TV-series "The Wire" which I liked too. I saw Raphael Saadig performing in Pori Jazz festival July 2009. Awesome!
Tässä yksi lempparini. Raphael Saadiq:n tunnelmallisella biisillä Good Man. Video on mielestäni erittäin tyylikäs. Videon on ohjannut Isaiah Seret ja siinä on pääosissa Chad Coleman ja Yaya DaCosta. Chad Coleman on mulle tuttu myös Langalla (The Wire) TV-sarjasta, josta myös pidin. Näin Raphael Saadiqin esiintymässä Pori jazzeilla 2009. Mahtavaa!
I forgot music from my topic list. Most activily I listen to music categorizd as soul or jazz. Actively meaning when I load a CD into our DVD player in our living room it's most likely this kind of music. Passivily I listen to all kinds of music whatever is entertaining at the moment and doesn't annoy me. I definately don't like death growl metal.
Here is one of my favourites. This is Raphael Saadiq with emotional song Good Man. The video is very stylish. It is directed by Isaiah Seret and it's starring Chad Coleman and Yaya DaCosta. Chad Coleman is also known from TV-series "The Wire" which I liked too. I saw Raphael Saadig performing in Pori Jazz festival July 2009. Awesome!
maanantai 14. helmikuuta 2011
Ystävänpäivä/ Valentine's Day
Hyvää ystävänpäivää tuleville lukijoilleni suklaasydän leivoksen muodossa!Happy Valentine's day to my future reader's with a heart shaped chocolate pastry!
lauantai 12. helmikuuta 2011
Tieto / Information
Olen ahdistunut tiedon määrästä sekä työelemässäni että vapaa-ajallani. Mistä saa parhaan tiedon? Mitä on paras tieto, onko se pelkkää faktaa vai kuuluuko siihen tiedon prosessointi ja analysointi. Seuraan uutisointia netistä mm. seuraavia kanavia:
- Iltapäivälehtien nettisivut. Tuleekohan täällä käytyä vaan tavan vuoksi?
- MTV3 uutissivut.
- Kotivisivunani on iGoogle, jossa on 24 eri uutislähteen plugarit. Suunnilleen saman tiedon voisi saada vaikka Amppareista. Kiinnostavat otsikot klikkailen luettavaksi.
- Kavereiden laittamat linkit Facebookissa tai irkissä.
- Kotiin tilattu Aamulehti, josta työpäivinä ehdin lukea etusivun ja vapaapäivinä koko lehden. Aamulehden iGoogle plugari meni rikki Aamulehden nettisivu-uudistuksen mukana ja usein on liian vaivalloista surffata Aamulehden sivuille, vaikkakin Pirkanmaan uutiset kiinnostaa.
- Muutama kotiin kannettu ns. ammattilehti, joita luen satunaisesti.
- TV-uutiset satunnaisesti, joskus en katso telkkarista uutisia pitkään aikaan, joskus olen TV:n äärellä katsomassa monet uutislähetykset samana päivänä. Teksti-TV:tä vilaisen, jos muistan.
- Radiokanavien uutiset työmatkalla, silloin kun ajan töihin uutisten aikaan.
Mikä tästä kaikesta on summana? Näen samat uutisaiheet monta kertaa päivässä, mutta moniko vilaus tuo mitään uutta tietoa aiheesta minulle? Toisaalta joskus törmää uutisaiheeseen, josta ei edes etukäteen tiennyt olevansa kiinnostunut. Asia jota kaipaa on parempi paikkakunnallinen tapahtumapalvelu, erityisesti tietoa yritysten järjestämistä asiantuntijoille suuntaamista julkisista tapahtumista. Jos ei kuulu k.o. yrityksen sidosryhmiin, näistä tapahtumista ei saa keskitetysti tietoa mistään. Silti aiheet voivat olla kiinnostavia muillekin ja yritysten luulisi haluavan uusia kontakteja julkisilla tapahtumillaan.
Tärkeätä myös on mitä sillä tiedolla tekee. Onko siitä mitään hyötyä maailmalle, jos juur minä tiedän? Miten itse vien tietoa eteenpäin. Jota joku henkilö olisi luotettava tiedottaja, pitää tämän henkilön tiedonlähteet olla tunnettuja. Siksi listasin yllä omia jokapäiväisiä tiedonlähteitäni ja siksi myös julkistin seuraamani blogit. Yrityksen sisäiseen tiedonjakoon palaan vielä.
I'm exhausted by the amount of information at work and at free time. Where do I get the best information and is it pure fact or is the information also processed and analysed. I follow news for example:
- From Finnish tabloid newspaper net sites Iltalehti and Iltasanomat.
- From Finnish media company news site MTV3
- My home page is iGoogle with 24 news source plugins. Almost the same information would be available for example in Finnish Ampparit news site. I open the interesting titles for reading.
- Links posted by friends in Facebook or IRC.
- I subscribe local news paper Aamulehti, which I have time to read the front page work days and whole paper on free days.
- I also get some vocatioal magazines which I browse through occasionally.
- I watch TV news occasionally, sometimes not for a long time and sometimes several times per day. Sometimes I check Teletext.
- I listen radio news in the care on the way between home and work.
What is the sum of all this? I see the same news titles several times per day but do I get any new information? On the other hand I might bump into some topic I didn't even know I was interested in beforhand. One type of service that is missing is a local corporate event summary about public events targeted for professionals. If you don't belong to the interest gropup of that company, you don't get any collected information about these events. Still the events might interest other professionals and the companies should be interested to get new contacts with their public events.
It's also important what one does with the information. Is it useful for the world that I know? How do I myself share the information I receive. For some one to be a trustworthy informant the information sources of this person should be known. That's why I made this list of my everyday news sources and I alos published the blogs I'm following. I will get back to the corporate internal information sharing.
- Iltapäivälehtien nettisivut. Tuleekohan täällä käytyä vaan tavan vuoksi?
- MTV3 uutissivut.
- Kotivisivunani on iGoogle, jossa on 24 eri uutislähteen plugarit. Suunnilleen saman tiedon voisi saada vaikka Amppareista. Kiinnostavat otsikot klikkailen luettavaksi.
- Kavereiden laittamat linkit Facebookissa tai irkissä.
- Kotiin tilattu Aamulehti, josta työpäivinä ehdin lukea etusivun ja vapaapäivinä koko lehden. Aamulehden iGoogle plugari meni rikki Aamulehden nettisivu-uudistuksen mukana ja usein on liian vaivalloista surffata Aamulehden sivuille, vaikkakin Pirkanmaan uutiset kiinnostaa.
- Muutama kotiin kannettu ns. ammattilehti, joita luen satunaisesti.
- TV-uutiset satunnaisesti, joskus en katso telkkarista uutisia pitkään aikaan, joskus olen TV:n äärellä katsomassa monet uutislähetykset samana päivänä. Teksti-TV:tä vilaisen, jos muistan.
- Radiokanavien uutiset työmatkalla, silloin kun ajan töihin uutisten aikaan.
Mikä tästä kaikesta on summana? Näen samat uutisaiheet monta kertaa päivässä, mutta moniko vilaus tuo mitään uutta tietoa aiheesta minulle? Toisaalta joskus törmää uutisaiheeseen, josta ei edes etukäteen tiennyt olevansa kiinnostunut. Asia jota kaipaa on parempi paikkakunnallinen tapahtumapalvelu, erityisesti tietoa yritysten järjestämistä asiantuntijoille suuntaamista julkisista tapahtumista. Jos ei kuulu k.o. yrityksen sidosryhmiin, näistä tapahtumista ei saa keskitetysti tietoa mistään. Silti aiheet voivat olla kiinnostavia muillekin ja yritysten luulisi haluavan uusia kontakteja julkisilla tapahtumillaan.
Tärkeätä myös on mitä sillä tiedolla tekee. Onko siitä mitään hyötyä maailmalle, jos juur minä tiedän? Miten itse vien tietoa eteenpäin. Jota joku henkilö olisi luotettava tiedottaja, pitää tämän henkilön tiedonlähteet olla tunnettuja. Siksi listasin yllä omia jokapäiväisiä tiedonlähteitäni ja siksi myös julkistin seuraamani blogit. Yrityksen sisäiseen tiedonjakoon palaan vielä.
I'm exhausted by the amount of information at work and at free time. Where do I get the best information and is it pure fact or is the information also processed and analysed. I follow news for example:
- From Finnish tabloid newspaper net sites Iltalehti and Iltasanomat.
- From Finnish media company news site MTV3
- My home page is iGoogle with 24 news source plugins. Almost the same information would be available for example in Finnish Ampparit news site. I open the interesting titles for reading.
- Links posted by friends in Facebook or IRC.
- I subscribe local news paper Aamulehti, which I have time to read the front page work days and whole paper on free days.
- I also get some vocatioal magazines which I browse through occasionally.
- I watch TV news occasionally, sometimes not for a long time and sometimes several times per day. Sometimes I check Teletext.
- I listen radio news in the care on the way between home and work.
What is the sum of all this? I see the same news titles several times per day but do I get any new information? On the other hand I might bump into some topic I didn't even know I was interested in beforhand. One type of service that is missing is a local corporate event summary about public events targeted for professionals. If you don't belong to the interest gropup of that company, you don't get any collected information about these events. Still the events might interest other professionals and the companies should be interested to get new contacts with their public events.
It's also important what one does with the information. Is it useful for the world that I know? How do I myself share the information I receive. For some one to be a trustworthy informant the information sources of this person should be known. That's why I made this list of my everyday news sources and I alos published the blogs I'm following. I will get back to the corporate internal information sharing.
torstai 10. helmikuuta 2011
Aurinkolasit / Sunglasses
Heti ensimmäisenä haluan rikkoa omat sääntöni ja blogaan jotain ihan muuta :) Olen ostanut Rolling-merkkiset aurinkolasini vuonna 1998. Niistä on toinen sanka löystynyt beyond repair eli optikkoliikekään ei pystynyt korjaamaan. Olen satunnaisesti yrittänyt etsiä uusia aurinkolaseja, mutta on hankalaa löytää inhimillisen kokoisia aurinkolaseja nykymuodin jättisuurien bling-lasien joukosta. Tänään kävelin Tampereen Hallituskadulla Tyyli-Katse liikkeen ohi ja poikkesin sisään.
First I want to break my own rules and blog about something totally different :) I have bought my previous Rolling sunglasses back in 1998. Those are too loose and beyond repair. I have occasionally tried to find new sunglasses but it's difficult to try to find something decent amongst the modern big lenses and bling fashion. Today I passed one opthometrist shop and walked in.
Lasit on Celine Dion mallistoa ja linseissä liukuva tummennus. Joku voisi sanoa että ei ihan mun tyyliä, mutta alla vielä kuva todistamaan, että kyllä ne mulle sopii. En kuuntele Celine Dionia.
These are Celine Dion eye wear with gradient lenses. Some one might say that not quite my style, but I have the picture to prove that they do fit me. I don't listen to Celine Dion.
Nyt katselen maailmaan ruusunpunaisten lasien läpi.
Now I watch the world through pink glasses
First I want to break my own rules and blog about something totally different :) I have bought my previous Rolling sunglasses back in 1998. Those are too loose and beyond repair. I have occasionally tried to find new sunglasses but it's difficult to try to find something decent amongst the modern big lenses and bling fashion. Today I passed one opthometrist shop and walked in.
Lasit on Celine Dion mallistoa ja linseissä liukuva tummennus. Joku voisi sanoa että ei ihan mun tyyliä, mutta alla vielä kuva todistamaan, että kyllä ne mulle sopii. En kuuntele Celine Dionia.
These are Celine Dion eye wear with gradient lenses. Some one might say that not quite my style, but I have the picture to prove that they do fit me. I don't listen to Celine Dion.
Nyt katselen maailmaan ruusunpunaisten lasien läpi.
Now I watch the world through pink glasses
Blogille nimi / Name of the blog
Päätin koittaa bloggaamista. Eihän tässä ihan ummikkoja olla, olen ollut blogosfäärin sivustakatsoja vuosikymmenen. Jos kukaan enää käyttää sanaa blogsfääri. Kiitos myös tämän hetkiselle työantajalleni, minulla on tällä hetkellä liikaa luppoaikaa. Aion kirjottaa vain minua kiinnostavista aiheista. Onneksi niitä on paljon. Blogin aiheet saattavat sivuta mm. seuraavia aihepiirejä:
I decided to try blogging. I'm not all that new to blogging, I've been following the blog world for a decade. Thanks also to my current employer I happen to have some free time. I'm going to write about issues that I'm interested in. Luckily there is a lot. (pun intended) My blogs may discuss
- Ohjelmistokehitys: olen ns. ammattilainen
- Ketterät menetelmät: olen ns. kokenut
- Sosiologia: olen ns. opiskellut
- Neulonta: karkoittaa kaikki nörtit
- Johtaminen: mikä siinä on niin vaikeata
- Luonnonmukainen kosmetiikka: olen ns. hurahtanut
- Muoti-ilmiöt: Jos en keksi muutakan aihetta
- Viihde: Listaan harrastuksiini tv:n katselun, paitsi en CV:ssä.
- Kulttuuri: Olen käynyt katsomassa viisi oopperaa.
- Ruoka: Tykkään tehdä ja syödä.
- Sosiaalinen media: vai onko tää muoti-ilmiö?
I decided to try blogging. I'm not all that new to blogging, I've been following the blog world for a decade. Thanks also to my current employer I happen to have some free time. I'm going to write about issues that I'm interested in. Luckily there is a lot. (pun intended) My blogs may discuss
- Software development: I'm a pro
- Agile: I'm experienced
- Sosiology: I've studied
- Knitting: drives away rest of the nerds.
- Management and leadership: what is so hard about it
- Organic cosmetics: I'm all into it
- Trends: if I don't come up with anything else
- Entertainment: I list watching TV as my hobby except in my CV.
- High culture: I've seen five operas
- Food: I like to cook and eat
- Social media: or is it a trend?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)